Sähkömarkkinat | Sähkön säätövoimasta tuli kriittinen kysymys, ja nyt voimalarakentajia putkahtelee markkinoille

Uhkaava pula sähköjärjestelmän säätövoimasta houkuttelee markkinoille jatkuvasti uusia toimijoita.

Nyt myös Nordvire-niminen datakeskushankkeiden kehittäjä kertoo suunnittelevansa datakeskuksiin säätövoimakäyttöön sopivat varavoimalat.

Kaikkiin datakeskuksiin asennetaan joka tapauksessa jonkinlaiset varavoimageneraattorit, joilla saadaan tuotettua sähköä, jos normaali verkkovirta katkeaa.

Nordvire kuitenkin luvittaa ja suunnittelee varavoimalat niin, että niistä voidaan syöttää sähköä myös sähköverkkoon.

Niitä voidaan siis käyttää aina silloin, kun sähköjärjestelmästä puuttuu sähköä. Yleensä näin on silloin, kun on tyyntä ja tuulivoimalat tuottavat vähän.

Laskennallisesti datakeskusten yhteyteen rakennettavien säätövoimaloiden pitäisi olla huomattavasti kannattavampi investointi kuin erillinen säätövoimala.

Nordvire on julkistanut kaksi datakeskushanketta, jotka sijaitsevat Itä-Suomessa Imatralla ja Pohjanmaan rannikolla Iissä. Kehitteillä on myös kolme muuta vielä julkistamatonta projektia.

Saman tyyppisestä konseptista on kertonut aiemmin Ecogrid, joka on kehittänyt Poriin datakeskuksen, jonka varavoimaloiden tuotantoa tarjottaisiin sähkömarkkinoille päivittäin.

Nordviren toinen perustaja Petri Valkama arveleekin, että markkinat korjaavat Suomessa tehokkaasti myös säätövoiman tarpeen.

Sen riittävyydestä on ollut huolta, kun datakeskukset kasvattavat sähkön kulutusta nopeasti. Yhä suurempi osa sähköstä tuotetaan aurinko- ja tuulivoimalla, joiden tuotanto vaihtelee rajusti.

”Aina kun nähdään uhkakuvia, niin markkina korjaa niitä. Kun tulee riittävästi lisää sähkön kulutusta, niin tulee lisää tuulivoimaa. Kun tulee tarvetta säätövoimalle, aletaan rakentaa säätövoimaa”, hän sanoo.

Nordvire valmistelee kaikkiin hankkeisiinsa myös mahdollisuuden hyödyntää datakeskusten tuottamaa hukkalämpöä. Suuri osa keskusten käyttämästä energiasta haihtuu jäähdytysilman mukana muuten harakoille.

Toistaiseksi Nordviren hankkeille ei ole löytynyt ostajaa, joka rakentaisi datakeskukset. Neuvotteluja on Valkaman mukaan käynnissä.

Datakeskusten yhteyteen rakennettavan säätövoiman lisäksi Suomeen on jo rakentunut tai suunniteltu myös useita erillisiä säätövoimaloita.

EPV Energia pyörittää jo Torniossa 43 megawatin tehoista moottorivoimalaa. EPV:llä on kaksi muutakin voimalaa suunnitteilla, joista toinen kävisi tavallisella maakaasulla.

Myös Ecogridin ja Nordviren voimalat kävisivät maakaasulla.

Kaasun polttaminen tuottaa paljon kasvihuonekaasuja.

Valkaman mukaan lopputulos olisi silti paljon parempi kuin jos datakeskukset rakennettaisiin Yhdysvaltoihin tai Keski-Eurooppaan, missä sähköä tuotetaan paljon fossiilisilla energianlähteillä.

”Suomi on yksi harvoista paikoista maailmassa, missä on mahdollista tehdä sähkö 90-prosenttisesti fossiilittomasti ja vain kymmenen prosenttisesti kaasulla”, hän sanoo.

Kaasuvoimalat käynnistettäisiin käytännössä vain silloin, kun sähkön pörssihinta ylittää maakaasun ja hiilidioksidin päästöoikeuden kustannuksen.

Maan hallituksessa on kaavailtu mahdollista tukimekanismia säätövoimalle, mutta sitä voisi saada vain uusiutuvia polttoaineita käyttäville voimaloille.

Maakaasustakin saa laskennallisesti uusiutuvaa, jos tuotannolle ostaa biokaasun alkuperätakuutodistuksen.

Vuoden kuluessa onkin julkistettu useita kaasuvoimalahankkeita, joista ainakin osa varmasti kärkkyy mahdollista valtion tukea.

Moottorivoimaloidenkaan rakentaminen ei ole tällä hetkellä kovin nopeaa, koska voimalaitosvalmistajien tuotannosta kilpailevat datakeskukset ympäri maailman. Moottoreita voi joutua odottamaan vuosia.

Suomeen on suunnitteilla säätövoimaksi myös useita pumppuvoimaloita. Niissä ideana on pumpata vettä rinnettä ylös varastoaltaaseen silloin kun sähkö on halpaa.

Kun sähköstä on pula ja hinta nousee, vesi lasketaan takaisin alas sähköä tuottavan turbiinin kautta.

Pumppuvoimaloiden valmistuminen vie vielä huomattavasti moottorivoimaloitakin kauemmin, jos niitä ylipäätään päätetään rakentaa.