”Ruotsissa ei ymmärretä, että täällä on köyhyyttä”

Ruotsissa suhteellinen köyhyys yleistyy nopeasti, vaikka talous kasvaa ja valtionvelka on kurissa. Lapsiperheiden tilanne on heikompi kuin naapurimaissa.

• Malin Palm

  Kuvat ja videot

12:04

MALMÖ Puisto on Joakim Larssonille tuttu. Tuossa rakennuksessa pääsi suihkuun ja tuolla järjestettiin eräänä jouluna ilmainen ruokailu, hän kertoo.

Lokakuisena aamupäivänä Larsson istuu penkille haastateltavaksi. Kyseessä ei ole mikä tahansa torstai, sillä Larsson saa muutaman tunnin päästä avaimet omaan kotiin.

59-vuotias trukkikuski on ollut enemmän tai vähemmän kodittomana parikymmentä vuotta. Katto on löytynyt milloin asuntoloista, milloin hätämajoituksista, milloin mistäkin.

Larsson kertoo, että raha-asiat syöksi tolaltaan entinen vaimo, joka tilaili tavaroita ja hankki jopa asunnon väärentämällä Larssonin allekirjoituksen. Eron hetkellä Larsson jäi velkojen kanssa, ilman asuntoa. Sittemmin meni myös työpaikka.

Tukien ja tuetun asunnon saaminen on Larsonin mukaan ollut vaikeaa ja työlästä. Tätä mieltä Larsson on Ruotsin sosiaaliturvan toimivuudesta:

Malmön kulttuuriväen suosimalla asuinalueella perheet tuovat lapsiaan puiston leikkipaikalle. Viereisillä kaduilla alkaa pian lounaskuhina.

Larssonin arki Malmössä on ollut selviytymistä. Kaikesta rakkaasta, muille tavallisesta on pitänyt luopua. Kun kaverit ovat pyytäneet jalkapallo-otteluun, Larsson on keksinyt tekosyitä. Reilun kympin euroissa maksavaan lippuun ei vain ole varaa.

– Olo on surullinen ja masentunut. Sitä vain ihmettelee, miten minä päädyin tähän, sanoo Joakim Larsson.

Köyhiksi määriteltyjen määrä tuplaantui

Larsson kokee, että harva ruotsalainen ymmärtää, että maassa on köyhiä ihmisiä. Ajatellaan, että Ruotsi on lagom.

Sanalle ei ole suoraa suomennosta, mutta se liitetään tiiviisti ruotsalaisuuteen ja sillä tarkoitetaan asioiden sopivaa tasapainoa.

– Täällä luullaan, että kaikilla on tarpeeksi tai sitten liikaa, mutta ei missään nimessä liian vähän. Ruotsalaiset, edes viranomaiset eivät ymmärrä, että täällä on köyhyyttä, Larsson sanoo.

Todellisuus on kuitenkin toinen. Köyhyysriskirajalla eläviä ihmisiä on Ruotsissa suhteellisesti hieman enemmän kuin Suomessa, käy ilmi EU:n tilastosta. Kun tarkastellaan vain lapsia, Ruotsi erottuu naapureistaan selvästi.

Ruotsin kaltaisissa keskimääräisesti rikkaissa maissa köyhyyttä voi mitata myös tarkastelemalla, onko perheellä niin kutsuttua aineellista ja sosiaalista puutetta.

Ruotsissa tällaisessa puutteessa elävien ihmisten määrä on kaksinkertaistunut neljän vuoden aikana. Nyt materiaalisessa ja sosiaalisessa puutteessa elää seitsemän prosenttia ruotsalaisista eli 730 000 ihmistä.

Suomessa on näkyvissä vastaava kehitys. Ruotsissa yleinen taloustilanne on kuitenkin huomattavasti parempi kuin Suomessa. Valtionvelka on EU-alueen matalimmasta päästä ja talouskasvu EU:n keskiarvon yläpuolella.

Yksi syy köyhyyden lisääntymiseen on murentunut perusturva, selviää hyväntekeväisyysjärjestö Sveriges Stadsmissionerin tuoreesta raportista.

Järjestön Malmössä sijaitsevan perhekeskuksen johtaja Rakel Thunander on nähnyt, miten avuntarve kasvaa vuosi vuodelta.

Keskuksessa on tarjolla ruokaa, ja sieltä saa välttämättömyystarvikkeita sekä apua viranomaisbyrokratiaan. Lapsille on suuri leikkihuone.

– Kun lapset tulevat tänne, aluksi he haluavat vain juosta ympäriinsä, koska moni asuu hyvin ahtaasti. Sitten pyydetään jotain syötävää, Thunander kertoo.

Thunanderin mukaan ruotsalaiset uskovat, että yhteiskunnan suojaverkko toimii edelleen.

– Tapaamme todella monia, jotka eivät saa apua järjestelmästä, hän sanoo.

Ruotsissa perusturvan, työttömyysturvan ja sairauspäivärahan tasot ovat Suomea matalampia, ja tuen saanti on monimutkaisempaa. Sosiaaliturvan suuruus on viime vuosina jäänyt jälkeen muusta tulotasosta, mikä on syventänyt elintasokuiluja.

Ruotsissa riittää miljardöörejä

Ruotsissa taloudellinen eriarvoisuus on syvempää kuin Suomessa.

Niin kutsutun gini-kertoimen perusteella Ruotsissa taloudelliset kuilut ovat kasvaneet parissakymmenessä vuodessa, kun Suomessa tilanne on pysynyt samalla tasolla. Naapurimaista Tanskassa indeksi on Ruotsin tavoin noussut.

Toinen tapa pureutua eriarvoisuuteen on katsoa varallisuuden jakautumista, jota myös voi ilmaista gini-kertoimella.

Sveitsiläispankki Credit Suissen varallisuusraportista käy ilmi, että Ruotsissa rikkaudet ovat jakaantuneet epätasaisemmin kuin missään muussa EU-maassa.

Ruotsissa onkin kokoluokkaansa nähden huomattavan paljon dollarimiljardöörejä. Väkiluvultaan kuusikertaisessa Ranskassa superrikkaita on viimeisimmän listauksen mukaan vain yksi enemmän kuin Ruotsissa.

Yksinhuoltaja tekee useita töitä saadakseen tavallisia asioita

Kuiluja on kasvattanut myös pienituloisimpien ruotsalaisten tulojen hidas kehitys. Pienimmät palkat eivät ole nousseet samaa vauhtia kuin rikkaiden tulot.

Siksi monissa työssäkäyvien aikuisten kodeissa on tiukkaa, niin myös Laila Khalidyn kolmihenkisessä perheessä.

Neljän jälkeen iltapäivällä Khalidy on päässyt juuri töistä ja tulee avaamaan alaoven tyttärensä kanssa.

Khalidy haluaa tehdä heti selväksi, että perheen pöydästä ei puutu ruokaa, vaikka rahasta on tiukkaa. Maukkaaseen ateriaan ei tarvita kalliita aineksia.

Välillä syödään ulkonakin, kuten tänään.

– Myös hampurilaisketjut ovat ravintoloita. Siellä voi tilata sen, mihin on rahaa, Khalidy sanoo.

Perheen asunto Malmön uudisalueella on riisuttu. Ylimääräistä ei juuri ole, tilaa täyttää lokakuussakin joulukuusi.

Khalidy on yksinhuoltaja, ja hän tekee useita töitä lähihoitajana, jotta saa pidettyä perheen talouden kasassa. Kukkaroa rasittavat erityisesti vuokrankorotukset ja ruuan nouseva hinta.

– Tomaatin hinta on noussut rajusti, samoin perunan, joka oli ennen todella halpa, Khalidy sanoo.

– Minulla on työ. Mutta olen huolissani siitä, saavatko tyttäreni töitä sillä nuorisotyöttömyys on korkealla, Laila Khalidy sanoo.

Khalidyn mukaan perhe elää niukkuudesta huolimatta hyvää elämää. Yhdessä voi olla kotona ja lomilla käydä lähialueilla, koska ulkomaanmatkoihin ei ole mahdollisuutta. Hän yrittää pihistää, jotta saisi teini-ikäisille tyttärilleen samoja asioita kuin ikätovereilla on.

Kaikille muille mahdollisia asioita odottaa myös Joakim Larsson.

Oman asunnon myötä hän saa viimein paikan, missä kukaan ei sotke keittiötä. Velkajärjestelyidenkin pitäisi olla pian kunnossa. Se antaa energiaa ja luo tunteen, että asiat voivat kääntyä paremmiksi, hän pohtii.

Ensimmäinen tavallinen asia, jonka Larsson haluaa tehdä, on syödä ravintolassa.

– Haluan istua pöytään ja tilata pihvin ja oluen.

Sen lagomimpaa toivetta on vaikea kuvitella.