Ritvaa jännittää.

Hän odottelee Oulun yliopistollisessa sairaalassa siirtoa leikkaussaliin, jossa hänen kookas arpityränsä korjataan. Arpityrä on vatsanpeitteiden pullistuma, joka on syntynyt aiempien vatsaleikkausten arven kohdalle.

Uutta Ritvalle on, että nyt kirurgin apuna on leikkausrobotti. Siitä kerrottiin hänelle paria viikkoa ennen leikkauspäivää.

– Hämmästyin tietysti vähän, mutta luotan kyllä robottiin, hän sanoo.

Leikkaava kirurgi, OYSin robottikirurgian vastuulääkäri, ylilääkäri Tero Rautio rauhoittelee potilasta.

– Meille tämä on rutiinia.

Ritva ei esiinny jutussa omalla nimellään eikä kasvoillaan, sillä jutussa käsitellään hänen terveystietojaan.

Pääsemme kuitenkin kurkkaamaan hänen vatsaonteloonsa.

Leikkaussalissa robottiavusteinen kirurginen laite ja näyttö, jolla näkyy suurennettu kirurginen näkymä.
Kirurgi ohjaa konsolista robotin instrumentteja. Leikkausta helpottaa se, että instrumenteissa on taipuvat ranteet. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Kirurgit voivat leikata yhtä aikaa

OYSista on tullut eurooppalaisittainkin harvinainen robottikirurgian keskus, jossa on nyt kolme leikkausrobottia. Uusin robotti saatiin sairaalaan neljän vuoden odotuksen jälkeen tämän vuoden alussa.

OYSin leikkausrobotit on sijoitettu vierekkäisiin leikkaussaleihin, joten leikkauksia voidaan tehdä nyt entistä tehokkaammin.

Hyötyä tulee esimerkiksi siitä, että monen erikoisalan kirurgit käyttävät samoja leikkausrobotteja – jopa samaan aikaan.

– Viisi erikoisalaa ja yhdeksän osaajatiimiä käyttävät samoja leikkausrobotteja, Tero Rautio selvittää.

Muissa sairaaloissa vastaavaa järjestelyä ei ole. Usein robotit on sijoitettu eri leikkausosastoille tai erillisiin sairaalarakennuksiin.

Kirurgi seuraa näyttöä, jolla näkyy leikkausalue ja lääkinnällisiä instrumentteja sekä näytön oikeassa reunassa valikkotekstiä.
Robottitekniikalla pääsee todella lähelle leikattavaa kohdetta. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Oulussa uuteen robottiin asennettiin myös kaksoiskonsoli.

Siinä on vierekkäin kaksi ohjausyksikköä, joista molemmista näkee saman kuvan leikattavasta kohteesta. Tämä mahdollistaa sen, että kaksi kirurgia voi työskennellä saman potilaan parissa yhtä aikaa. Tällaistakaan ei ole vielä muissa Suomen sairaaloissa.

Kaksoiskonsolien avulla voidaan lisäksi kouluttaa tulevia robottikirurgeja.

Ihan kuin kirurgi itsekin olisi vatsaontelossa

Ritva on nyt leikkaussalissa ja nukutettuna onnellisen tietämätön siitä, mitä hänen ympärillään tapahtuu.

Alkuvalmistelut ja instrumenttien asettaminen potilaan vatsanpeitteen läpi vievät hieman tavallista pidempään vatsaontelon kiinnikkeiden vuoksi, mutta sitten Tero Rautio istahtaa leikkaussalin nurkassa sijaitsevan konsolin puikkoihin ja aloittaa varsinaisen tyräkorjauksen.

Leikkaussalitiimi näkee isoilta tv-ruuduilta, mitä Ritvan vatsaontelossa tapahtuu. Yhdessä robotin käsivarressa on kamera.

Robottikirurgian vastuukirurgi, ylilääkäri Tero Rautio ohjaa robottiavusteista laitetta.
Konsolin kuva on kolmiulotteinen. Kuva: Paulus Markkula / Yle
Henkilö käyttää käsillään kirurgista robottiohjainta sisätiloissa, taustalla näkyy laitteen osia.
Instrumentit seuraavat Tero Raution käden ja ranteen liikkeitä. Polkimilla hän vaihtaa instrumenttia ja ohjaa kameraa. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Konsolin kuva on kolmiulotteinen.

Sen avulla kirurgi pääsee hyvin lähelle leikattavaa kohdetta – ihan kuin hän olisi itsekin vatsaontelon sisällä.

Leikkaus kestää viisi tuntia. Kaikki sujuu suunnitelmien mukaan.

Kirurgikin epäröi ensin, mutta ei enää

OYSin osaajatiimit ovat olleet robottikirurgian suunnannäyttäjiä.

Oulun tyräkirurgit aloittivat toisena Euroopassa robottiavusteiset tyräleikkaukset. Ensimmäisen operoi Raution belgialainen kollega.

Rautio myöntää, että hän suhtautui aluksi epäillen robottiteknologian hyötyihin tyräleikkauksissa.

Mieli muuttui, kun hän kävi seuraamassa kollegansa leikkausta ja näki, kuinka hyvin potilas toipui siitä.

– Olin kyllä aika vakuuttunut. Nyt tyräleikkauksia on tehty kohta kymmenen vuotta.

Robottikirurgian vastuukirurgi, ylilääkäri Tero Rautio operoi kirurgisen robotin ohjauspaneelin äärellä.
OYSin robottikirurgian vastuukirurgi Tero Rautiolla on pitkä kokemus robottiavusteisista leikkauksista. Hän on arjessa nähnyt sen hyödyt. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Leikkausrobotit ovat sairaalalle iso kustannus, sillä yksi robotti maksaa 1,5–2 miljoonaa euroa.

Raution mukaan investoinnin hyödyistä on vielä varsin vähän tutkimustietoa, mutta sairaala-arjessa näytöt ovat selkeitä.

– Avoleikkaukseen verrattuna robottiavusteisissa leikkauksissa komplikaatioriskit vähenevät ja potilas toipuu paremmin. Tämä vähentää sairaalassaoloaikaa ja tuo siten kustannussäästöjä, Rautio kertoo.

Valtaosa robottileikkauksista on syöpäkirurgiaa. Robottia käytetään muun muassa eturauhas-, munuais-, kohtu- ja peräsuolisyövän leikkauksissa.

Ritva: Yllätyin itsekin

Ritva jäi sairaalaan kahdeksi yöksi, sillä vaativan leikkauksen jälkeen häntä ei päästetty heti pitkälle kotimatkalle.

– Minulla ei ole kipuja eikä mitään. Pystyin heti kävelemäänkin normaalisti, Ritva kuvaili olotilaansa kotiin päästyään.

Taksi oli tuonut hänet kotiovelle kahta tuntia aiemmin.

Ritva yllättyi itsekin nopeasta toipumisestaan.

– Robottileikkaus oli kiva kokemus.

Source: Yle · Päivi Seeskorpi

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira