Kansainvälinen ilmastokokous Turkissa on edennyt toiselle ja ratkaisevalle kokousviikolle.
Viikon aluksi COP31-kokouksen toinen puheenjohtajamaa Australia julkaisi ensimmäisen luonnoksen siitä, mitä kokouksessa aiotaan päättää.
Niin sanotun yleispäätöksen luonnoksessa vaaditaan muun muassa ”nopeutettuja toimia fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamiseksi”.
Fossiilisten polttoaineiden eli kivihiilen, öljyn ja kaasun käytön vähentäminen ja lopulta lopettaminen ovat tärkein ilmaston lämpenemistä hidastava toimi.
Niiden käytön rajoittaminen on kuitenkin erittäin kiistanalaista YK:n ilmastoneuvotteluissa.
Polttoaineista luopumista on yritetty kirjata ilmastokokouksen yleispäätökseen lähes jokaisessa kokouksessa viime vuosina. Lähimmäksi päästiin Dubain ilmastokokouksessa kaksi vuotta sitten, jolloin sovittiin, että maailma ”siirtyisi pois” fossiilisista polttoaineista.
Turkissa erimielisyydet repesivät saman tien.
Esimerkiksi öljyntuottajamaat kuten Saudi-Arabia ja Venäjä vastustavat luonnoksessa esitettyä fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumista.
– Luonnoksessa on osia, joista kaikki osapuolet eivät tule olemaan samaa mieltä. Se on selvää, sanoi Australian ilmastoministeri Chris Bowen uutistoimisto Reutersille Antalyassa.
Luonnoksesta väännetään koko loppuviikko ilmastokokouksen saleissa - pienemmissä maaryhmissä sekä koko konklaavin kesken niin sanotussa suuressa salissa.
Lopullinen versio loppupäätelmistä pitää saada valmiiksi kokouksen loppuun mennessä.
Monet maat ovat Antalyassa vaatineet kokouksen päätöslauselmiin vahvaa kielenkäyttöä fossiilisista polttoaineista. Viime vuoden Brasilian ilmastokokous päättyi sopimukseen, jossa niitä ei mainittu lainkaan.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Karoliina Pietarilan mukaan on hyvin epätodennäköistä, että kirjaus fossiilisten alasajosta jäisi kokouksen loppupäätöksiin, vaikka Turkki ja Australia sitä sinne yrittivätkin ujuttaa.
– Meidän on löydettävä jonkinlainen tasapaino, Belgian ilmastoministeri Jean-Luc Crucke taas sanoi uutistoimisto AFP:lle.
Nettonollapäästöt jopa muutaman vuoden päästä
Ilmastokokouksen yleispäätös on poliittinen julkilausuma, joka pyrkii tiivistämään, mistä maat ovat sopineet, ja asettamaan suunnan tuleville ilmastotoimille.
Kaikkiaan 18-sivuisessa luonnoksessa esitetään jopa, että rikkaat maat ”saavuttaisivat nettonollapäästöt vuoteen 2030 mennessä”. Se on tavoite, jota harva voi toivoa saavuttavansa kolmen-neljän seuraavan vuoden aikana.
Fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisen lisäksi päätöksen luonnoksessa on mukana kokouksen isäntämaa Turkin aloite sähköistymisen lisäämisestä. Turkki ehdottaa tavoitetta, että sähköistyminen kasvaisi maailman energiankäytöstä nykyisestä 20:stä 35 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.
Se voisi vähentää globaaleja päästöjä jopa viidenneksen.
Turkin aloite sähköistymisestä on saanut Teknologiateollisuuden kestävän kasvun johtajan Teppo Säkkisen mukaan paljon liikettä aikaan.
– Siinä puhutaan oikeasti päästövähennyksistä eli keinoista, joilla voisimme päästä ilmastotavoitteisiin. Pari vuotta ollut vastatuulta muun muassa Yhdysvaltain politiikan takia. On ollut hirvittävän hyvä, että pöydällä on aloite, jonka ympärillä puhutaan siitä, että mitä me itse asiassa tehdään fossiilisista irtautumiseksi ja päästöjen vähentämiseksi, Säkkinen arvioi kokousta paikan päältä Turkista.
Tiukempia ilmastotoimia ajavat maat toivovat, että sähköistymistavoite löytäisi paikkansa lopullisesta kokouksen päätöksestä. Tässä vaiheessa on epävarmaa, päätyykö se sinne.
Ulkopoliittisen instituutin Karoliina Pietarilan mukaan sähköistymisestäkään tuskin päästään sopuun tässä kokouksessa.
– Alun perin vaikutti siltä, että tämä olisi voinut olla helpompi rasti, mutta tätä tavoitetta tukevien joukko on vasta hyvin pieni, reilu 30 maata, hän sanoo.
Vastakkaisia kirjauksia
Päätösluonnoksessa on mukana myös tiukkoja kirjauksia 1,5 asteen lämpenemisrajan ylittymisestä sekä haavoittuvien väestöryhmien tukemisesta ilmastokriisissä. Samaan aikaan asiakirjassa on myös näille täysin vastakkaisia muotoiluja.
Suomen lähetysseuran ilmastoasiantuntija Niko Humalisto on huolissaan siitä, että keskeiset kysymykset, kuten sopeutumisrahoituksen kolminkertaistaminen ja sitä koskevat tarkemmat suunnitelmat, saattavat päätyä lopulliseen päätökseen ilman, että niistä on kunnolla edes neuvoteltu.
– Päätökset ovat väkevämpiä silloin, kun niistä pystytään neuvottelemaan yhdessä virallisen prosessin kautta, Humalisto sanoo.
Virallisen agendan ulkopuolella tapahtuu
Kokouksessa on käsittelyssä myös erilaisia tiekarttoja esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden alasajosta, metsäkadon pysäyttämisestä ja rahoitustarpeesta kehittyville maille.
Brasilian ilmastokokouksessa viime vuonna luotiin tällaisia tiekarttoja virallisen kokousagendan ulkopuolella, kun yhteistä sopua asioista ei syntynyt.
– Riippumatta siitä, mitä viralliseen päätöstekstiin lopulta päätyy, on olennaista rakentaa ja vahvistaa niitä koalitioita, joilla tiekarttoja halutaan pistää toimeen. Tämä etenee erilaisissa yhteistyöfoorumeissa, arvioi Suomen Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen jenni.frilander@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
Ladataan lomaketta...
Source: Yle · Jenni Frilander
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira