Renny Harlin Helsingin Train Factoryssa.
Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Suomen kansainvälisesti menestynein elokuvaohjaaja Renny Harlin vierailee tänä viikonloppuna Helsingissä.

17:53

Räjähdyksiä, pauketta, takaa-ajoa ja suuren mittaluokan tiukkaa toimintaa. Tällaisia eväitä tarjoaa Renny Harlinin uusi The Beast -elokuva, jota tähdittää Samuel L. Jackson ja jota ohjaaja itse kutsuu kamarinäytelmäksi. Ja ehkä syystäkin: elokuvassa nimittäin näytellään pääsääntöisesti liikkuvan auton ahtaissa sisätiloissa.

– Elokuvan kaikki action kuvattiin oikeasti ja heijastettiin sitten LED-kankaille ajoneuvon ikkunoiden ulkopuolelle. Tavallaan tämä on vastaavaa tekniikkaa, jota Alfred Hitchcock käytti aikoinaan autokohtauksissaan, Harlin tarkentaa.

Renny Harlin Helsingin Train Factoryssa.
Renny Harlin on Suomessa paitsi Night Visions -festivaalin kunniavieraana, myös lanseeraamassa Harlin House -projektiaan. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Tekoälyllä tuotettua kuvastoa ei The Beastista löydy, koska Harlin haluaa edelleen tehdä elokuvia perinteisemmillä, hyväksi kokemillaan metodeilla.

– Katsojat arvostavat sitä, ettei kaikkea ole animoitu ja että kunnioitetaan painovoiman lakeja. Saan palautetta, jossa ihmiset kertovat rakastavansa sitä, että kunnon stuntit tekevät stuntteja ja että räjähdykset ovat oikeita.

Bond-elokuvan hylkääminen ei kaduta

Renny Harlinilla on koko uransa ajan ollut monta rautaa tulessa. Ja kun työtahti on kova, tapahtuu sekä huteja että onnistumisia. Vuonna 2024 ilmestynyt Strangers-kauhutrilogian ensimmäinen osa esimerkiksi menestyi erinomaisesti, kun taas Pierce Brosnanin tähdittämä The Misfits (2021) keräsi varsin tylyä kritiikkiä.

Harlin itse toteaa, ettei koskaan katso taaksepäin ja ajattele että elämä olisi nyt aivan erilaista, jos hän olisi tehnyt jonkun tietyn elokuvan. Tämä koskee myös projekteja, joita hän ei ole itselleen edes huolinut.

– Tietenkin voisi ajatella laskelmoidusti, että minulle tarjottiin aikoinaan Bond-elokuvan ohjaamista, mutta kieltäydyin. Olen kuitenkin aina seurannut sydämeni ääntä: joko näyttelijä tai käsikirjoitus ei ole tuntunut oikealta.

Renny Harlin Helsingin Train Factoryssa.
Harlin Housen lanseeraamistilaisuudessa Vallilan Train Factoryssa ovat mukana keskustelemassa muun muassa ohjaajat Aku Louhimies ja Timo Vuorensola. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Renny Harlin Helsingin Train Factoryssa.
Harlinia oli tullut kuuntelemaan monisatapäinen yleisö. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Sydän kuiskaili kutsuvia ääniä myös vuonna 2020, jolloin Harlin tapasi Luokkakokous 3 -elokuvan kuvauksissa tulevan vaimonsa Johanna Harlinin. Miamissa asuvaa pariskuntaa voisi luonnehtia perheyritykseksi.

– Olemme olleet Johannan kanssa naimisissa viisi vuotta, ja sinä aikana olemme tuottaneet kolme lasta ja kahdeksan elokuvaa, Renny Harlin summaa.

Johanna ja Renny Harlin Helsingin Train Factoryssa.
Johanna ja Renny Harlin. Pariskunta tapasi ensimmäisen kerran vuonna 2020. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Uusin projekti kantaa nimeä Harlin House, ja juuri sitä Harlinit olivat lanseeramassa Helsingin Train Factoryssa perjantaina. Jatkossa ideana on löytää, auttaa ja mentoroida nuoria eurooppalaisia elokuvantekijöitä.

– Yritämme tehdä tietä vähän helpommaksi, ettei kenenkään tarvitsisi käydä läpi niitä kaikkia sudenkuoppia, joihin minä aikoinani putosin.

Harlin on myös Night Visions -elokuvafestivaalin tämänvuotinen kunniavieras ja lauantaina hän pitää masterclass-keskustelun, jossa niin ikään opastaa tulevia elokuvatekijöitä.

Kiina oli elokuvan oppikoulu

Kun Yle tapasi Renny Harlinin vuonna 2019, vauhdikas ohjaaja vaikutti Kiinassa ja hänellä oli tuolloin myös kiinalainen naisystävä. Kiinassa syntyi kolme Harlin-elokuvaa, joista ensimmäinen, Jackie Chanin tähdittämä Skiptrace (2016), menestyi parhaiten ja tuotti maailmanlaajuisesti 130 miljoonaa euroa.

Kiinassa Harlin viihtyi kuusi vuotta ja oppi, että emootio ja huumori ovat avaimet kaikenlaiseen elokuvaan.

– Vaikka kyseessä olisi kuinka vakava draama tahansa, ihmiset pitää saada nauramaan ainakin muutaman kerran. Ja jos saat heidät vielä itkemään, silloin kädestäsi syödään: ihmiset menevät elokuviin kokeakseen ja tunteakseen jotakin.

Renny Harlin Helsingin Train Factoryssa, elokuvan kansi.
Painajainen Elm Streetillä 4 – Unien valtias -elokuva vuodelta 1988 on Renny Harlinin taidonnäyte kauhuelokuvan saralla. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Simo Wileniuksen mukaan Renny Harlinin menestystä on edesauttanut se, että hän on tehnyt genre-elokuvia. Kaikki eivät tällaiseen pysty. ”Ei uskalleta lähteä tekemään tyypillistä genre-elokuvaa, vaan yritetään etsiä syvemmältä joku tarkoitus. Pitäisi vaan olla rohkea ja antaa palaa.” Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Amerikkalaisen elokuvan ja Hollywoodin syöksykierteestä on viime aikoina ollut paljonkin puhetta, mutta Harlinin mukaan asia ei ole ihan näin synkkä tai mustavalkoinen.

– Itse asiassa elokuvateatterit ovat lähteneet vetämään aiempaa paremmin. Toki studiosysteemi tuottaa nykyisin lähinnä isoja sarjakuvaelokuvia, jatko-osia ja uudelleenfilmatisointeja, joten persoonallisten elokuvien tekeminen on jäänyt riippumattominen tekijöiden harteille.

Löytääkö Komisario Palmu tiensä Helsinkiin?

Renny Harlinin takataskusta löytyy myös nippu keskeneräisiä projekteja, joista yksi on kansainvälinen Komisario Palmu - eli Inspector Palmu -elokuva. Hankkeelle viriteltiin verkkoja jo vuonna 2021. Harlin kertoo tekevänsä parhaillaan viimeistä käsikirjoitusversiota, jonka pitäisi olla valmis jouluun mennessä. Näyttelijöitä taas ryhdyttäisiin valitsemaan alkuvuodesta.

– Kyseessä on kansainväliset mittasuhteet täyttävä, Mika Waltarin teoksiin perustuva tarina. Kuvaukset pyritään totta kai tekemään Suomessa ja Helsingissä, sinnehän tämä kuuluu.

Fanikuvan ottamista Renny Harlinin kanssa... Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
...ja jonottajia riittää. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Suomi vilahtelee edelleen tavalla tai toisella Harlinin elokuvissa esimerkiksi sinivalkoisena liehuvana lippuna, mutta 1980-luvulla kotimaa ei tarjonnut Harlinille sitä mitä hän elämältään halusi. Kulttuuri-ilmapiiri suosi vakavaa ja taiteellista elokuvaa, joten Harlinille ei herunut rahaa sen paremmin valtiolta kuin Suomen elokuvasäätiöltäkään.

– Minä halusin tehdä viihde-elokuvaa. Tavallaan oli sekä kirous että pelastus, että rahoitusta ja mahdollisuuksia oli pakko lähteä etsimään muualta.

Harlinin ensimmäinen kansainvälinen tuotanto oli kulttimainetta nauttiva vuoden 1986 Jäätävä polte. Ohjaaja oli aikaansa edellä, kun uskalsi suomalaisena kuvata silloista Neuvostoliittoa häikäilemättönä roistovaltiona, jossa ihmiselämällä ei ole merkitystä.

– On paitsi hätkähdyttävää myös suuri pettymys, ettei oikeastaan mikään ole muuttunut globaalissa politiikassa, kun ajatellaan Ukrainaa ja sitä, miten Suomi nykyään suhtautuu tai joutuu suhtautumaan Venäjään ja sen uhkaan. Teoriassa rajat ovat kaatuneet, mutta ovatko ne kuitenkaan.

Katso tästä Renny Harlinin haastattelu.

Mutta miksei sitten kukaan suomalainen elokuvaohjaaja ole päässyt yhtä pitkälle kuin Renny Harlin?

– Olen tehnyt tätä 40 vuotta. Tässä on asioita, jotka liittyvät kulttuuriin ja kielimuuriin, eikä tämä ole helppoa. On pakko olla valmis uhraamaan kaikki, eli kaikki peliin!

Source: Yle · Jussi Mankkinen, Antti Kolppo

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira