Ranskassa asuvat suomalaiset: Mellakkakuvat antavat mielenosoituksista yksipuolisen kuvan

Väkivaltaiset ja liekehtivät kuvat Pariisin mielenosoituksista ovat korostuneet suhteettoman paljon mediassa, kertovat Ylen haastattelemat Ranskassa asuvat suomalaiset.

– Olen yllättynyt siitä, miten sosiaalisessa mediassa ja myös yleisesti uutisissa keskiöön ovat päässeet tällaiset tuhokuvastot, toteaa Pariisissa opiskeleva Adele Hyry.

Hänen mukaansa tilanne näyttää toisenlaiselta Pariisista käsin.

– Keskiössä on lukiolaisten ja muiden Macronin politiikkaan tyytymättömien kansalaisten tarve saada äänensä kuuluviin.

Hyry muutti Pariisiin syyskuun alussa opiskelijavaihdon kautta ja opiskelee kuvataidetta perinteisessä taideyliopistossa, École des Beaux-Artsissa.

Opiskelijoiden protestit alkoivat jo syyskuussa, mutta vasta lauantaina 17. lokakuuta mielenosoitukset muuttuivat väkivaltaisiksi.

Hyryn oma arki on jatkunut lähes normaalina siitä asti, kun hän muutti Pariisiin.

– Toki viimeisen parin viikon aikana se vaikutti jonkin verran meidän koulunkäyntiin. Koulu oli välillä suljettu, mutta se aukesi jo viime viikolla.

Kyynelkaasu levisi nopeasti

Monet yliopisto-opiskelijat ovat osallistuneet marsseihin tukeakseen lukiolaisia, jotka aloittivat mielenilmaukset. Hyry itse ei ole ollut mukana, mutta hän oli katsomassa opiskelijoiden marssia viime lauantaina Pariisin riemukaaren lähellä.

Hyryn mukaan marssi sujui rauhallisesti, mutta poliisi käytti silti kyynelkaasua.

– Vaikka olin sisarukseni kanssa vain seuraamassa sivusta, saimme silti hieman kyynelkaasua osaksemme. Se levisi nopeasti ja meidän piti juosta sitä pakoon.

Hyry ei ole nähnyt rikottuja liikkeitä omassa naapurustossaan, vaikka hän asuu keskustan tuntumassa. Pääkaduilla jotkut liikkeet olivat sulkeneet ovensa lauantaina ja peittäneet ikkunat vanereilla, koska marssijoita osattiin odottaa, mutta pikkukaduilla liikkeet olivat auki tavalliseen tapaan.

Nyt tilanne on jo rauhoittunut Hyryn mukaan. Eilen illalla hän käveli tavallista reittiään koulusta kotiin Louvren taidemuseon ohi. Hän ei nähnyt mitään poikkeavaa, paitsi että kaksi metroasemaa oli suljettu.

– Monet läheiseni Suomessa ovat olleet huolissaan uutiskuvien vuoksi. Olen kertonut heille, että minusta tuntuu ihan turvalliselta olla täällä.

Opiskelijoiden viesti on jäänyt mellakoiden varjoon

Hyryä harmittaa, että pienen joukon mellakointi on varastanut huomion.

– Tiettyjen ääriliikkeiden tarkoitusperien mukaisesti on käytetty hyödyksi sitä tuhokuvastoa. Siinä jää jalkoihin opiskelijoiden alkuperäinen viesti.

Mielenosoituksista on keskusteltu paljon Hyryn ranskan kielen tunneilla. Hyryn ja monien muiden mielestä lukiolaiset eivät protestoi turhaan. Hän kertoo, että monet paikalliset kritisoivat poliisin kovia otteita alaikäisiä kohtaan.

– Joidenkin koulujen katosta on tippunut vettä. Helteellä lämpötila on noussut 35 asteeseen ja talvella on ollut kylmä. Koulurakennuksia ei ole pidetty kunnossa.

Huonojen koulurakennusten lisäksi ongelmana on, että opettajia ja muuta henkilöstöä ei ole riittävästi.

– Jos opettaja on sairastunut, ei ole hankittu sijaista. Opetuksessa on ollut pitkiä taukoja. Koulunkäyntiavustajia ja psykologeja ei ole tarpeeksi. Opiskelijat eivät saa riittävästi tukea.

Quimperissä osoitettiin mieltä rauhallisesti

Myös Quimper-nimisen pienen kunnan alueella asuva yrittäjä Marianna Puuperä tuntee sympatiaa mielenosoittajia kohtaan.

Hän itse muutti Ranskaan työn perässä melkein neljäkymmentä vuotta sitten.

– Kun kansa kertoo epäkohdista, niin kiristetään vain ruuvia. Ranskassa yleinen mielipide poliisista on hyvin negatiivinen.

Viime lauantaina Puuperä osallistui myös itse rauhalliseen mielenosoitukseen noin 2 500 marssijan kanssa. Joukkoon kuului lukiolaisia, työikäisiä vanhempia, pikkulapsia ja eläkeläisiä.

– Tahdoin omin silmin nähdä, mitä siellä ihan oikeasti tapahtuu, koska se, mitä lehdistö kertoo, on hyvin yksipuolista.

Monet ovat tyytymättömiä presidentti Macroniin ja tämän hallitukseen.

– Ranskan poliitikot ovat hyvin ylimielisiä. He ovat täysin irtaantuneita ihmisten arjesta.

Puuperä ihmettelee poliisin toimintaa

Marssin jälkeen Puuperä oli jo siirtynyt etäämmälle kaupunkia halkovan joen toiselle puolelle. Hänestä näytti, että pieni joukko ihmisiä sytytti roskiksen tai mahdollisesti auton renkaan tuleen. Poliisit ampuivat heidän päälleen kyynelkaasua, joka levisi jopa joen toiselle puolelle, jossa Puuperä itse oli.

– Oli pakko laittaa suojalasit ja suodatinmaski päälle, koska kaasusta saivat kaikki osansa, eivätkä vain ne, jotka rettelöivät poliisin kanssa. Tavallinen kirurginmaski ei siinä auta.

Puuperä kertoo, että poliisi myös siirsi ihmisiä, jotka eivät tehneet muuta kuin istuivat sillalla ja huusivat välillä iskulauseita. Hän ei ymmärrä, miksi poliisi toimi näin.

– Minusta näytti, että siinä ei ollut mitään selvää suunnitelmaa.

Puuperän mukaan Quimperin alueella ei ole mellakoitu tai rikottu liikkeitä, eikä kukaan ole loukkaantunut mielenilmausten yhteydessä.

Hänen oma arkielämänsä on sujunut täysin normaalisti.