Ranskalaistutkija: Vihreää siirtymää ei ole olemassa

PARIISI Tuulivoimaloita, aurinkopaneeleita, sähköautoja. Näitä keksintöjä on hehkutettu vihreän siirtymän vetureina.

Ranskalainen historioitsija Jean-Baptiste Fressoz kyseenalaistaa koko käsitteen.

– Vihreä siirtymä on vain tyhjä iskulause, Fressoz sanoo.

Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan yhteiskunnan ja talouden siirtymää fossiilisista polttoaineista vähäpäästöisiin energiamuotoihin. Fressozin mukaan tällaista siirtymää ei ole tapahtunut, päinvastoin.

– Kaikkien energiamuotojen kulutus on vain kasvanut, hän sanoo.

Fressoz toimii tutkijana Ranskan kansallisessa tutkimuskeskuksessa (CNRS) ja on työssään perehtynyt energiamuotojen historiaan. Vuonna 2024 häneltä ilmestyi aiheesta teos More and more and more: An all consuming history of energy.

– Viime vuosikymmenien kehityksestä huolimatta käytämme koko ajan enemmän fossiilisia energiamuotoja, kuten puuta, öljyä ja maakaasua. Puun polttaminen on lähes kaksinkertaistunut 50 vuodessa, Fressoz sanoo.

Katso grafiikasta, miten energiamuotojen kulutus on kehittynyt reilun sadan vuoden aikana:

Fressozin mukaan eri energiamuodot eivät ole korvanneet toisiaan, vaan ne ovat kasautuneet ja kietoutuneet toisiinsa.

Myös vähäpäästöisen teknologian, kuten tuulivoimaloiden ja sähköautojen valmistamiseen tarvitaan fossiilisia polttoaineita. Sementin, teräksen ja muovin tuotanto aiheuttaa merkittäviä päästöjä.

– Autoihin tarvitaan terästä ja teräksen valmistukseen taas kuluu valtava määrä hiiltä.

Ihmiskunta ei koskaan ole käyttänyt näin paljon energiaa kuin nyt, Fressoz sanoo. Syynä on tuotannon kasvu, jota selittää elintason nousu ja keskiluokan kasvaminen.

Hän muistuttaa, ettei ole energia-alan tekninen asiantuntija tai ilmastotutkija, vaan tarkastelee energiamuotojen käyttöä historiallisen kehityskulun näkökulmasta.

Historioitsijan mukaan ajatus vihreästä siirtymästä syntyi alunperin 1950-luvun Yhdysvalloissa ydinvoimatutkijoiden piirissä. Käsite yleistyi 1970-luvun energiakriisin aikana ja sitä käytti etenkin Yhdysvaltojen silloinen presidentti Jimmy Carter energiapolitiikassaan. Myöhemmin termi vakiintui osaksi ilmastokeskustelua

Katso videolta, miten Jean-Baptiste Fressoz kuvailee tekoälyn roolia energiankulutuksessa:

Teknologia ei pysäytä ilmastonmuutosta

Maailman päättäjät ovat tällä viikolla kokoontuneet YK:n ilmastokokoukseen pohtimaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Aiemmissa ilmastokokouksissa on pyritty vähentämään fossiilisten polttoaineiden määrää, mutta tehtävä on ollut vaikea. Nyt isäntämaa Turkki haluaa kasvattaa sähkön osuutta maailman energiankäytöstä nykyisestä noin 20 prosentista 35 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.

Sähköistyminen tarkoittaa, että aiemmin fossiilisilla polttoaineilla toimivia laitteita ja järjestelmiä korvataan sähkökäyttöisillä ratkaisuilla.

Fressoz ei kiistä sähköistymisen hyötyjä. Hänen mielestään sitä ei kuitenkaan pidä nähdä ihmelääkkeenä.

– Niin kauan, kun kulutus kasvaa, se riittää korkeintaan tasoittamaan päästömääriä, mutta ei laskemaan niitä.

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon lämpeneminen selvästi alle kahdessa asteessa eli 1,5 asteessa. Se on jo ylittynyt.

– Tavoitteeseen pääseminen edellyttää merkittävää irtautumista fossiilisista polttoaineista. Pelkkä sähköistyminen ei riitä, jos kulutus jatkaa kasvuaan, historioitsija sanoo.

Fressozin mielestä teknologian avulla voi tehdä paljon, kuten tuottaa vähäpäästöistä sähköä. Hän kuitenkin varoittaa, ettei se yksin ratkaise ilmastokriisiä.

– Se on vain keino siirtää vaikeita päätöksiä tulevaisuuteen.

Kulutusta pitäisi vähentää

Fressozin mukaan päästöjen vähentäminen edellyttää myös kulutustottumusten muuttamista. Hän nostaa esimerkiksi ruokajärjestelmän, jonka osuus maailman kasvihuonepäästöistä on lähes kolmannes.

Fressoz kehottaa pohtimaan myös sitä, miten paljon autoja tarvitaan.

– Pitäisi pohtia, kuinka paljon sähköautoja tarvitaan ja tarvitaanko niitä kaupungeissa. Ja pitääkö niiden olla valtavia katumaastureita.

Fressoz sanoo kaipaavansa poliitikoilta lisää keskustelua siitä, onko talouskasvu tarpeellista. Hän ei kuitenkaan usko, että sitä on luvassa nyt, kun moni Euroopan maa painii kasvavan julkisen velan kanssa.

Ranskassa järjestetään ensi keväänä presidentinvaalit. Vaikka kesä oli Ranskassa ja Länsi-Euroopassa ennätyskuuma, ei Fressoz odota ehdokkailta suuria avauksia ilmaston suhteen.

Hän uskoo, että keskustelu keskittyy enemmänkin ilmastonmuutoksen sopeuttamiseen kuin sen hidastamiseen.

– Todennäköisesti väittelyä tullaan käymään siitä, kenelle ilmastointilaitteita pitäisi tarjota.

Fressozin mukaan lupaus siitä, että ilmastonmuutos on mahdollista pysäyttää, on harhaanjohtava.

– Olisi rehellistä myöntää, että ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää. Sitä voidaan korkeintaan hidastaa.