Rangaistukset | Yhdyskuntapalvelu on vaarassa järjestöleikkausten takia

Rangaistukset

Järjestöihin ja hyvinvointialueisiin kohdistuvat leikkaukset vaarantavat suorituspaikkaverkoston, jonka varaan koko seuraamusmuoto rakentuu.

Lukijan mielipide

Kirjoitus on Helsingin Sanomien lukijan mielipide.

18:45

Yhdyskuntapalvelu on valvonnan alaisena tehtävää palkatonta työtä, jota voidaan tuomita ehdottoman vankeuden vaihtoehtona. Tyypillisin rikos, josta yhdyskuntapalvelua tuomitaan, on rattijuopumus.

Työssämme näemme päivittäin, miten tärkeä merkitys yhdyskuntapalvelulla on sekä rikoksesta tuomituille että koko yhteiskunnalle. Yhdyskuntapalvelu on tehokas ja yhteiskunnalle edullinen rangaistus, jossa on vähemmän haittoja kuin vankeudessa. Karkeasti laskettuna voi sanoa, että jos yhdyskuntapalvelua ei olisi, tarvitsisimme Suomeen kaksi uutta yli satapaikkaista vankilaa. Niiden rakentaminen maksaisi kymmeniä miljoonia, ja vuosittaisia kustannuksia kertyisi miljoonia.

Yhdyskuntapalvelu on yksi vaikuttavimmista tavoista ehkäistä uusintarikollisuutta. Rangaistuksen suorittaminen osana yhteisöä vähentää syrjäytymistä, auttaa pitämään kiinni työstä, opinnoista ja ihmissuhteista.

Olemme kuitenkin viime vuosina seuranneet kasvavalla huolella kehitystä, joka uhkaa tämän vaikuttavan ja kustannustehokkaan rangaistuksen toimintaedellytyksiä koko maassa. Järjestöihin ja hyvinvointialueisiin kohdistuvat leikkaukset vaarantavat valtakunnallisen suorituspaikkaverkoston, jonka varaan koko seuraamusmuoto rakentuu.

Suomessa 48 prosenttia yhdyskuntapalvelun suorituspaikoista on järjestöjä. Vuonna 2025 tämä tarkoitti 556 suorituspaikkaa. Lisäksi iso osa yhdyskuntapalvelun suorituspaikoista toimii kuntouttavan työtoiminnan toteuttajana. Kuntouttavaan työtoimintaan kohdistuvien muutosten ja järjestöjen rahoitukseen kohdistuvien leikkausten jälkeen järjestöjen kyky toimia yhdyskuntapalvelun suorituspaikkoina on merkittävässä vaarassa. Samaan aikaan kuntien ja hyvinvointialueiden tarjoamien suorituspaikkojen määrä on vähentynyt.

Yhdyskunta­palvelu on vaikuttava tapa ehkäistä uusinta­rikollisuutta.

Riskinä on, että yhdyskuntapalvelun jonot pidentyvät, käyttö vähenee ja muuttuu lopulta mahdottomaksi. Yksi iso huoli on, että suorituspaikkaverkoston supistuessa heikoimmassa tilanteessa oleville tuomituille ei ole osoittaa suorituspaikkaa ja näin yhdyskuntapalvelusta tulee vähitellen sosiaalisesti erotteleva.

Järjestöt tukevat julkista hallintoa ja lakisääteisten tehtävien toteuttamista monin eri tavoin. Yhdyskuntapalvelukin kehitettiin aikanaan järjestössä, Kriminaalihuoltoyhdistyksessä, joka aloitti tämän Suomen ensimmäisen oikean yhdyskuntaseuraamuksen kokeilun vuonna 1991.

Tuomitut suorittavat yhdyskuntapalvelun kautta vuosittain palkatonta työtä noin 140 000 tuntia yhteiskunnan hyväksi. Meidän näkökulmastamme olisi suuri menetys, jos yli 30 vuotta toimivuutensa osoittanut rangaistusmuoto heikkenisi suorituspaikkojen puutteen vuoksi.

Siksi toivomme, että yhdyskuntapalvelun suorituspaikkojen toimintaedellytykset turvataan myös taloudellisesti haastavina aikoina. Järjestöt, jotka toimivat yhdyskuntapalvelun suorituspaikkoina, tarvitsevat ennakoitavan rahoituspohjan voidakseen jatkaa tärkeää työtään. Samalla turvataan rangaistusmuoto, joka ehkäisee uusia rikoksia, säästää yhteiskunnan varoja ja mahdollistaa sen, että rikoksesta tuomittu voi hyvittää tekoaan osana yhteisöä.

• Kati Kettukivi
• yksikönpäällikkö
• Pohjois-Suomen yhdyskunta­seuraamustoimisto
• Pia Ylikomi
• yhdyskuntaseuraamustyön päällikkö
• seuraamusten ohjausyksikkö
• Rikosseuraamuslaitos

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.

Artikkeliin liittyvää

Luitko jo nämä?