Kello on puoli seitsemän aamulla, kun Ramona Nurminen, 31, pyöräilee kotoaan Helsingistä työpaikalleen Vantaan Martinlaakson kirjastoon. Hän kulkee pyörällä, koska bussilippuun ei ole varaa.

Työmatkaa kertyy noin 13 kilometriä suuntaansa.

– Pahimmillaan se on mennyt sellaiseksi, että itken työmatkat. Mietin, että olen menossa töihin kahdeksaksi tunniksi, mutta en saa siitä palkkaa. Se tuntuu epäreilulta.

Nurminen ei ole palkattu työntekijä.

Hän opiskelee ammattiin ja oppii työpaikalla ilman palkkaa.

Nurminen opiskelee Keudassa tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkintoa koulutussopimuksella. Keuda on ammatillinen oppilaitos.

Ramona Nurminen työpaikallaan kirjastossa.
Ramona Nurminen haki myös palkalliseen oppisopimukseen. Hän ei kuitenkaan tullut valituksi. Kuva: Silja Viitala / Yle

Nurmisen koulutussopimuksessa sanotaan, että Nurminen ei ole työsuhteessa kirjastoon eikä kirjasto maksa hänelle palkkaa.

Lisäksi siinä kerrotaan, että Nurmisella on työpaikkaohjaaja, lähiesihenkilö ja vastuuopettaja.

Ongelma on se, että Nurminen kokee tekevänsä samaa työtä kuin kirjastoon palkatut työntekijät.

Nurminen työskentelee asiakaspalvelussa, tekee hyllytystä ja pitää kirjastosalin kauniina. Lisäksi hänen työtehtäviinsä ovat kuuluneet kirjanäyttelyt ja kokoelmatyö. Nurminen myös veti seitsemän kuukautta novellikoukku-tilaisuutta täysin itsenäisesti. Hän työskentelee välillä myös muissa kirjastoissa, ja on ollut mukana myös tapahtumien suunnittelussa.

Nurminen on työskennellyt Vantaan Martinlaakson kirjastossa kohta puolitoista vuotta. Hän tekee töitä neljänä päivänä viikossa. Iltavuoroja on noin kahtena päivänä viikossa.

– Jos olen kipeänä, tilalleni hommataan korvaava työntekijä.

Ramona Nurminen työpaikallaan kirjastossa.
”Idea kirjastoalalle hakeutumisesta tuli siitä, kun olin aikaisemmin Autismiliitossa työkokeilussa ja sain hoitaa siellä pientä kirjastoa. Sieltä se innostus lähti. Kuva: Silja Viitala / Yle

Ramona Nurmisen palveluesihenkilö Éva Kelemen ei voi kommentoida yksittäisen työntekijän tilannetta tietosuojasyistä ja vastaa Ylelle sähköpostitse.

Kelemenin mukaan poissaolotapaukset ja sijaisten tarve katsotaan aina tilannekohtaisesti ja kokonaisuus huomioiden.

– On kuitenkin selvää, että mikäli vakituinen työntekijä on poissa, koulutussopimusopiskelija ei työskentele ilman vakituisen henkilökunnan tukea ja läsnäoloa.

Vantaan kirjastopalvelujen päällikkö Rauha Maarno kertoo, että opiskelijat eivät ole Vantaan kirjastoissa korvaavaa työvoimaa.

– Kun tällainen sopimus solmitaan, niin se viedään loppuun ja henkilö sitten valmistuu.

Perjantaisin Nurminen opiskelee itsenäisesti, ja lisäksi opiskeluun kuuluu etäkoulupäiviä noin parin kuukauden välein.

673 euroa yleistukea ja asumistuki

Nurminen on alanvaihtaja, koska hän opiskeli aikaisemmin lähihoitajaksi ja terveydenhoitajaksi. Hän on käyttänyt opintotukikuukaudet aiempiin opintoihin.

Hän saa nyt 673 euroa yleistukea sekä asumistuen. Asumistuki menee suoraan vuokranantajalle, ja oma osuus vuokrasta on 172 euroa, jolloin elämiseen ja laskuihin jää vuokran jälkeen noin 500 euroa.

Nurminen on saanut toisinaan myös perustoimeentulotukea, mutta kun hän on siirtänyt luotolta rahaa tilille, niin se on näkynyt toimeentulotuessa tulona.

Hän on joutunut taloudelliseen ahdinkoon.

– Ei minulla jää mitään käteen.

Nurminen kertoo ostavansa ruokaa velaksi.

Palkattomuus on alkanut heikentää Nurmisen jaksamista.

– Minulla on olo, että minua käytetään hyväksi.

Videolla Ramona Nurminen kuvaa sitä, miltä tuntuu tehdä töitä palkatta:

Opetushallituksen mukaan viime vuonna valmistui yli 64 000 perustutkinnon tai ammattitutkinnon suorittanutta, jotka olivat opiskelleet koulutussopimuksella. Toissavuonna luku oli reilut 63 000.

Ministeriö: Aika on pitkä

Opetus- ja kulttuuriministeriön lukio- ja ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Petri Lempinen ei ota yksittäistapaukseen kantaa, mutta kertoo, että tässä tilanteessa olisi ollut perusteltua tarjota palkallista oppisopimuskoulutusta opiskelijalle.

– Aika kuulostaa pitkältä.

Vantaan kirjastopalvelujen päällikkö Rauha Maarno kertoo, että Vantaan kirjastoissa ei ole muutettu koulutussopimuksia palkallisiksi oppisopimuksiksi. Maarno ei ole kuullut tällaisesta vaihtoehdosta.

Lempinen sanoo, että koulutussopimuksen tai oppisopimuksen idea on, että työtehtäviä opitaan tekemällä niitä työpaikalla.

– Siinä mielessä olisi kummallista, jos hän ei tekisi niitä työtehtäviä, mitä alalla vaaditaan. Opiskelijoilla ei kuitenkaan saa korvata vakituista työvoimaa.

Ramona Nurminen työpaikallaan kirjastossa.
Ramona Nurminen kertoo olleensa joustava ja myöntyväinen kaikkeen, mitä häneltä on pyydetty, vaikka välillä se on ollut liikaa. Hän haluaa työllistyä alalle ja antaa itsestään myönteisen kuvan. Kuva: Silja Viitala / Yle

Lempinen pitää koulutussopimusta toimivana, eikä muuttaisi järjestelmää.

– Ongelma joillain aloilla on siinä, että ei ole koulutussopimuspaikkoja työpaikoilla saatavilla johtuen esimerkiksi yrityksen taloustilanteesta tai työttömyystilanteesta.

Koulutussopimusten kestosta sopivat työnantaja ja koulutuksen järjestäjä eli tässä tapauksessa Keuda.

Keuda: Vuosi on tyypillinen aika

Keuda tarjoaa ammatillista koulutusta Keski-Uudellamaalla. Keudan tieto- ja kirjastopalveluiden ammattitutkinnon opettaja Inka Jousean mukaan kirjastoalaa opiskelee koulutussopimuksella vuosittain noin sata opiskelijaa. Keudaan on jatkuva haku. Keskeytykset ovat harvinaisia.

Tietosuojasyistä Jousea ei voi ottaa kantaa yksittäisen opiskelijan tapaukseen.

– Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä järjestelyihin. Monet ovat työllistyneet valmistumisen jälkeen kirjastoihin.

Jousea kertoo, että koulutussopimus laaditaan tutkinnon osa kerrallaan ja vastuuopettaja suunnittelee pituuden yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaan.

Jousean mukaan tyypillinen aika työpaikassa on noin vuosi.

Ramona Nurminen työpaikallaan kirjastossa.
Keudan mukaan tieto- ja kirjastopalveluien ammattitutkinnossa on käytäntö, että työssäoppimassa ollaan koko opiskeluajan. Kuva: Silja Viitala / Yle

Jousean mukaan koulutussopimus voi jossain tapauksissa kehittyä oppisopimukseksi, jolloin opiskelija siirtyy palkalliseen työsuhteeseen.

Jousea sanoo, että koulutussopimus ei ole työsuhde, vaan opiskelija oppii työssä kirjastossa.

– Se on se ero palkalliseen oppisopimukseen verrattuna.

Jousea kertoo, että jokaisella opiskelijalla on työpaikalla koulutettu työpaikkaohjaaja, joka on työssä vastuussa opiskelijan ohjaamisesta.

– Meillä on palavereja työpaikkaohjaajien ja opiskelijoiden kanssa opintojen aikana.

Koulutussopimuksessa sovitaan, että opiskelija on työssä oppimassa työpaikalla eikä häntä käytetä ilmaisena työvoimana.

Jousean mukaan opiskelijan ei pitäisi tehdä töitä yksin kirjastossa pitkiä aikoja.

– Hän on opiskelijan roolissa. Hän ei ole samassa roolissa kuin työntekijä.

Opiskelija on työssä oppimassa työpaikalla kirjaston aukioloaikojen mukaan.

Koulutussopimuksessa sovitaan alan työehtojen mukainen viikkotyöaika, jonka mukaan opiskelija voi olla myös ilta- tai viikonlopputöissä. Kuitenkaan opiskelijan ei kuulu olla yksin työvuorossa.

Kertoi pettymyksestään

Ramona Nurminen olisi halunnut vapaata viime joulun välipäiville, mutta ei sitä saanut.

– Kun kuulin, että lomani ei onnistu, niin minulla tuli itku asiakaspalvelutiskissä.

Hän oli töissä viime jouluna lauantaina 27. joulukuuta sekä maanantaina 29. joulukuuta, tiistaina 30. joulukuuta ja perjantaina 2. tammikuuta. Yle on nähnyt työvuorot.

Kun joulun vapaa ei onnistunut, hän pyysi viikon vapaata tammikuun alkuun. Sitä ei voitu järjestää, mutta vapaa luvattiin tammikuun loppuun. Työvuoroissa sitä ei kuitenkaan ollut.

Nurminen ilmaisi esihenkilölle pettymyksensä vapaan siirtymiseen, kertoi uupumuksestaan ja kirjoitti, ettei halua paikata vuoroja, joita muut välttävät. Yle on nähnyt Nurmisen esihenkilölleen joulukuun 27. päivä lähettämänsä sähköpostin.

Nurminen kertoo ottaneensa yhteyttä myös opettajaansa ja kertoneensa uupumuksestaan.

Nurminen sai pitää vapaansa tammikuun lopussa.

Esihenkilö: Opiskelijat eivät ole itsenäisessä vastuussa

Ramona Nurminen työpaikallaan kirjastossa.
”Rakastan kirjastoa ja työyhteisöä, mutta työ on käynyt koko ajan raskaammaksi, koska vieressä työkaverit saavat palkkaa ja minä en”, Ramona Nurminen kertoo. Kuva: Silja Viitala / Yle

Ramona Nurmisen palveluesihenkilö Éva Kelemen Vantaan kaupunginkirjastosta kertoo, että joissakin poikkeustapauksissa koulutussopimusopiskelija on voinut omasta aloitteestaan tehdä yksittäisen lauantaivuoron ja saada vastaavasti ylimääräisen arkivapaan omiin menoihinsa.

Kirjastojen työvuorot määräytyvät toimipisteiden aukioloaikojen mukaan myös vuoden vaihteen ajanjaksolla.

Kelemenin mukaan työtehtävien sisältöön vaikuttavat muun muassa opiskelijan näyttösuunnitelma, näyttöjen aikataulut sekä opiskelijan omat kiinnostuksen kohteet.

– Koska kyse on työssäoppimisesta, opiskelijoiden on tärkeää saada käytännön kokemusta kirjaston keskeisistä työtehtävistä, kuten asiakaspalvelusta, kokoelmanhoidosta ja logistiikasta.

Kelemenin mukaan merkittävin ero vakituisten työntekijöiden ja koulutussopimusopiskelijoiden välillä liittyy vastuuseen.

Koulutussopimusopiskelijat eivät vastaa itsenäisesti mistään kirjastotoiminnan osa-alueesta. Heillä ei esimerkiksi ole itsenäistä kokoelmanhoitovastuuta, eikä heiltä edellytetä kirjavinkkausten, satutuokioiden tai lukupiirien itsenäistä toteuttamista.

– Halutessaan opiskelijat voivat osallistua pienempien kokonaisuuksien toteuttamiseen omien kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti, mutta tällöinkin he saavat jatkuvaa tukea vakituiselta henkilökunnalta. Opiskelijalla on myös mahdollisuus luopua tällaisista tehtävistä milloin tahansa.

Maarno muistuttaa, että osa koulutussopimusopiskelijoista saa opintotukea ja näin opiskelijan edut, kuten opiskelijalounaan ja opiskelijahintaisen bussilipun.

– Ymmärrän, että yleistuella työssäoppiminen on taloudellisesti vaikeaa pääkaupunkiseudulla, jossa elinkustannukset ovat todella korkeat.

Kirjoitti kansanedustajille

Ramona Nurminen poseeraa kameralle työpaikallaan kirjastossa.
”Kaikki minut tuntevat tietävät, että olen todella ahkera ihminen, hoidan asiani tunnollisesti ja teen töitä sydämellä”, Ramona Nurminen kertoo. Kuva: Silja Viitala / Yle

Ramona Nurmisen työ kirjastossa päättyy joulukuussa. Hän valmistuu, mutta edessä saattaa olla työttömyys.

– Rakastan kirjastoalaa, mutta pidän pienen tauon. Silitän itseäni päähän, että tästä on selvitty.

Nurminen on kirjoittanut sähköpostia muutamille kansanedustajille.

Päättäjille hän haluaa sanoa, että koulutussopimus on epäoikeudenmukainen, eikä aja yhteiskunnan etua.

– Älkää peittäkö silmiänne.

Ladataan lomaketta...

Source: Yle · Tanja Kröger, Silja Viitala

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira