Lohjalla toimiva yksityinen hyväntekeväisyysyhdistys Pidähuolta tarjoaa ruoka-apua vähävaraisille kolmena päivänä viikossa.
Virkkalan kaupunginosassa entisessä pankissa on ruokajakopisteen lisäksi hävikkikahvila ja kirpputori.
Ruoka-apuna jaettava ruoka on kuudesta lähialueen kaupasta lahjoituksena saatua hävikkiä.
Ainakin osaa kävijöistä hämmentää yhdistyksen tapa periä rahaa ruokakassien jaon yhteydessä. Maksu on viisi euroa kassia kohden.
Yhdistyksen perustaja Laila Janhunen perustelee maksua kohonneilla polttoainekustannuksilla.
Maksuna kerätyt rahat menevät Janhusen mukaan suoraan yhdistyksen hävikkiruuan keruureissuista syntyviin kuluihin.
– Tämä asia nousee aika ajoin esille, mutta voin vakuuttaa käsi sydämellä, että tämä raha menee bensaan, Janhunen vakuuttaa.
Yhdistys on tarjonnut ruoka-apua Lohjalla vuodesta 2020 lähtien. Bensarahaa ruokajaon yhteydessä on peritty kolmisen vuotta.
Muut toimijat eivät ota rahaa avuntarvitsijoilta
Soittokierros lähialueen muille ruoka-avun tarjoajille osoittaa, että ne rahoittavat toimintansa muilla keinoilla.
Ruokajakojen pyörittäjille syntyy kuluja ruuan keräämisestä ja esimerkiksi pakkausmateriaaleista, kuten kasseista.
Lähiseudun suurin ruoka-avun jakaja Lohjan helluntaiseurakunta rahoittaa ruokajakonsa usean eri uskonnollisen yhteisön ja muiden tahojen lahjoittamin varoin.
Ruoka-apua Lohjalla tarjoaa lisäksi esimerkiksi työttömien yhdistys, jossa ruuan keruusta huolehtii erillinen, tehtävään palkattu henkilö.
Yhdistys kattaa ruokajaon organisoimisesta syntyvät kulut lahjoitusvaroin ja työttömien tekemistä pienistä asiakastöistä saaduilla tuloilla.
Ylen soittokierroksella ainakin yksi paikallinen hävikkiruokaa eteenpäin lahjoittava kauppias kertoo saaneensa asiakaspalautteena pari yhteydenottoa Pidähuolta-yhdistyksen toimintatavasta.
Kauppias ei halua antaa aiheesta haastattelua, mutta pari päivää puhelun jälkeen hän ilmoittaa lopettaneensa lahjoitusten antamisen Pidähuolta-yhdistykselle.
Ruoka-avun kaupallinen hyödyntäminen ei ole sallittu
Ruokaviraston ruoka-apuohje linjaa ruoka-aputoiminnan elintarviketurvallisuutta ja siihen liittyviä tulkintoja.
Ruoka-avulle sallitaan joitain kaupallisesta toiminnasta poikkeavia toimintatapoja esimerkiksi ruokien uudelleen pakastamisessa.
Näin ollen ruoka-apuun luovutetun ruoan hyödyntäminen kaupalliseen toimintaan ei ole käytännössä mahdollista.
Nimellisen korvauksen ruoka-avusta saa kuitenkin ottaa. Tarvittaessa paikallinen elintarvikevalvontaviranomainen voi arvioida, onko toiminta Ruokaviraston ruoka-apuohjeessa tarkoitettua avunantoa vai täyttääkö se ammattimaisen toiminnan tunnusmerkit.
Tällaisia tunnusmerkkejä voivat Ruokaviraston mukaan olla esimerkiksi toiminnasta saatu tulo, toiminnan laajuus ja avoimuus sekä tarkoitus.
Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien diakoniatyön kautta apua tarjoavan Kotimaanapu-verkoston mukaan ruoka-avun ei pitäisi ylipäätään olla enää riippuvaista kauppojen ylijäämäruuasta.
Kauppojen hävikin lisäksi esimerkiksi Lohjalla jaetaan tarvitsijoille myös koulujen ylijäämäruokaa.
Avuntarve on kasvanut selvästi
Pidähuolta-yhdistyksen perustaja Laila Janhunen huomauttaa olevansa yksityinen toimija, joka ei saa mitään julkisia tai muitakaan säännöllisiä avustuksia.
Janhunen on nähnyt avuntarpeen kasvaneen kuluneen syksyn aikana huomattavasti. Enimmillään ruuan hakijoita on toista sataa päivää kohden.
Pidähuolta-yhdistyksen ruoka-avusta ei ole koskaan pakko maksaa.
– Erityisesti lapsiperheiden köyhyys sattuu sydämeen ja ihmiset voivat ylipäätään todella huonosti. Jos joku sanoo minulle, että ei ole rahaa, minä sanon, että minulla on sinulle silti ruokaa, Janhunen lupaa.
Hän vakuuttaa Pidähuolta-yhdistyksen toiminnan olevan täysin läpinäkyvää ja korostaa, että ruoka on aina ilmaista.
– Meillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta toimia kuin tämä. Olemmekin puhuneet, että jos tästä kovin kova haloo nousee, laitamme paikan kiinni.
Source: Yle · Paula Tiainen
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira