Raha | Helsingin poliitikot vääntävät rahasta: Tavoitteissa kaksi miljoonaa euroa metro­asemille ja kymmenen senttiä kouluruokaan

Ensi vuonna helsinkiläislapset saattavat saada hieman parempaa kouluruokaa ja sähköautoilijat enemmän latauspisteitä. Näin ainakin, jos poliitikot saavat tahtonsa läpi tänä viikonloppuna käytävissä budjettineuvotteluissa.

Pormestari Daniel Sazonov (kok) julkaisi maanantaina oman pohjaesityksensä avauksena kaupungintalolla käytäville keskusteluille.

Mihin Helsingin neljä suurinta puoluetta haluavat laittaa lisää rahaa Helsinkiin vuonna 2027?

Kokoomus haluaa lisää vierasvenepaikkoja, vähemmän baanaa

Kokoomus tahtoo lisää rahaa kaupungin merellisen ohjelman toteuttamiseen. Käytännössä ohjelmaan kuuluu esimerkiksi vierasvenepaikkojen lisääminen ja vierailusaarten pienet perusparannukset, kuten roska-astioiden lisääminen.

Rahaa tähän voitaisiin ottaa kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajan Matias Pajulan mielestä esimerkiksi isoista pyöräilyhankkeista, kuten baanojen rahoituksesta.

”Massiivisista investoinneista huolimatta pyöräilyn kulkutapaosuus ei ole Helsingissä kasvanut. Olisi syytä tarkastella, ovatko nämä investoinnit tarkoituksenmukaisia”, Pajula sanoo.

Koska pohjaesitys on pitkälti kokoomuslaisen pormestarin käsialaa, ei Pajula näe tarvetta suurille lisäyksille.

Toinen yksityiskohta puolueen listalta löytyy sähköautojen latauspaikkojen lisäämisestä. Polttoaineiden nousevat hinnat ja kaupungin ilmastotavoitteet vaativat Pajulan mukaan Helsingin panostusta liikenteen sähköistymiseen.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Matias Pajula. Kuva: Petteri Tuohinen / HS

Sdp ajaa laajempia rintasyöpäseulontoja

Yksi yksityiskohtainen esitys Sdp:n tavoitelistalla ovat rintasyöpäseulonnat. Ne puolue haluaisi jatkossa ulottaa 46-vuotiaista 74-vuotiaisiin. Nykyisin Helsinki kutsuu mammografiaan kaikki 50–69-vuotiaat naiset suunnilleen kahden vuoden välein.

Sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtajan Elisa Gebhardin mukaan laajemmat seulonnat noudattaisivat kansallista ohjeistusta. Hintalappu lisätutkimuksille olisi noin 500 000 euroa.

Sdp haluaa kahden miljoonan euron lisäsatsauksen metroasemien ympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden parantamiseen. Gebhardin mukaan kaupunkilaisilta tulee jatkuvasti palautetta metroasemien seuduilta.

”Ylätasolla pidän harmillisena, että vuosi toisensa jälkeen joudumme vääntämään kasvatuksen ja koulutuksen perusrahoituksesta”, toteaa Gebhard. Gebhardin mukaan kaupunkilaisten pitäisi pystyä luottamaan siihen, että päiväkotipaikka löytyy läheltä ja koulujen ryhmäkoot pysyvät kohtuullisina.

Sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Elisa Gebhard. Kuva: Markku Ulander

Vihreät palkkaisi lisää S2-opettajia päiväkoteihin

Vihreille tärkeää on, että varhaiskasvatukseen satsataan eikä sieltä leikata. Puolue tahtoo esimerkiksi panostaa varhaiskasvatuksen S2-opetukseen.

Tällä hetkellä Helsingissä on 20 varhaiskasvatuksen S2-opettajaa, joiden tehtävänä on tukea vieraskielisten lasten suomen kielen oppimista.

Kouluista ja varhaiskasvatuksesta vastaavan kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestarin paikka kuuluu vihreille, ja se näkyy puolueen painotuksissa. Vihreät haluaa torpata pormestarin esityksessä olevat miljoonasäästöt varhaiskasvatuksessa.

Vihreät tahtoo budjettiin rahoituksen, joka mahdollistaa ”kunnianhimoisen luonnon lisäämisen pihoilla”. Pihojen olisi tärkeää olla mahdollisimman luonnonmukaisia ja leikkiin kutsuvia, vihreistä korostetaan.

”Lasten luontokosketuksella on tutkimusten mukaan valtavasti hyötyjä”, sanoo apulaispormestari Reetta Vanhanen (vihr).

Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Reetta Vanhanen (vihr). Kuva: Anton Kunnas / HS

Vasemmistoliitto avaisi osan kirjastoista sunnuntaisin

Vasemmistoliitto haluaa Kanneltalon, Malmitalon sekä Vuotalon kirjastot auki myös sunnuntaisin. Nykyisin vain kourallinen kaupungin 38 kirjastosta on auki sunnuntaisin. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Mia Haglund perustelee tätä erityisesti sunnuntaikäyntien suosiolla.

Ehdotus maksaisi vuositasolla noin 300 000 euroa.

Nykyisin annos kouluruokaa helsinkiläisessä koulussa maksaa noin 2,60 euroa per lapsi. Vasemmistoliitto haluaisi tähän kymmenen sentin korotuksen, mikä tarkoittaisi kokonaisuudessaan noin 850 000 euron lisämenoa vuodessa.

”Tavoite on, että nuoret söisivät useammin koulussa”, Haglund sanoo.

Sen lisäksi vasemmistoliitto haluaisi kokeilla aamupalatarjoilua muutamassa koulussa alueilla, joihin on kasaantunut huono-osaisuutta. Tämä maksaisi noin 380 000 euroa.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Mia Haglund. Kuva: Antti Yrjönen