Esport Arena Oy ei ole toimituksen tietojen mukaan maksanut Espoon kaupungille marraskuun alussa erääntynyttä lainanlyhennystään. Summa on noin 375 000 euroa.
Kyse on samasta maksuerästä, jonka hoitamiseen vakavissa talousvaikeuksissa ollut halliyhtiö sai kaupungilta lisäaikaa jo keväällä.
Tuolloin Esportin poikkeuksellisen suopeat lainajärjestelyt kuohuttivat tunteita Espoon poliittisissa piireissä.
”Minullakin on se tieto, että Esport ei olisi maksanut lyhennystään”, Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mervi Katainen (kok) vahvistaa.
Espoon kaupungilla on Esport Arenalta edelleen noin kolmen miljoonan euron lainasaatava. Nyt espoolaisten veronmaksajien miljoonat vaikuttavat olevan entistä suuremmassa vaarassa.
Esport Arenan maksusoppa sakenee. Kuva: Antti Hämäläinen
Lokakuussa Espoon Tennistuki ry:n konkurssipesä haki Esport Arenaa konkurssiin. Hakemus jäi kuitenkin odottamaan ratkaisua Esportin yrityssaneeraushakemukseen, joka käsitellään lain mukaan ensin.
Esitimme Kataiselle kysymyksen siitä, miten kaupunki aikoo nyt ensivaiheessa reagoida yhtiön maksuviivästykseen. Kaupunki on ryhtymässä perintätoimiin.
”Maksamaton saatava on käsittääkseni jo laitettu perintään, mutta minulla ei ole asiasta reaaliaikaista tietoa”, Katainen vastaa.
Espoon rahoitusjohtaja Ari Konttas vahvistaa laskun edenneen perintään.
Kaupungilla saattaa kuitenkin olla myös toinen keino turvata saataviaan.
Toimituksen tietojen mukaan Espoo harkitsee, että se maksaisi Esport Arenalle kuuluvilla käyttövuorokorvauksilla maksamatta jääneen lainanlyhennyksen.
Kaupunki ei tiettävästi ole maksanut Esport Arenalle ainakaan loka–marraskuun käyttövuorokorvauksia. Ilmeisesti myös joulukuun korvaukset on tarkoitus käyttää kaupungin lainasaatavan kuittaamiseen.
Kolmen kuukauden käyttövuorokorvaukset olisivat suuruusluokaltaan noin 350 000 euroa, eli lähes saman verran kuin Esport Arenan marraskuussa rästiin jäänyt lainanlyhennys.
”Kaupunki ei ole maksanut käyttövuoromaksuja loka-, marras- eikä joulukuulta. Ensi vuoden osalta tilannetta tarkastellaan aikanaan”, Konttas vahvistaa.
Esport Arenan lainaongelmat juontavat yli kahden vuosikymmenen taakse.
Espoo lainasi yhtiölle vuosina 2004–2006 yhteensä noin 4,37 miljoonaa euroa poikkeuksellisen suopein ehdoin. Lainan ensimmäinen varsinainen lyhennyserä erääntyi vasta maaliskuussa 2018.
Sen jälkeen Esport Arena on maksanut vuosilyhennyksensä vain kolmena vuonna ja saanut lyhennysvapaata viitenä vuonna.
Lyhennysvapaat eivät kuitenkaan pidentäneet laina-aikaa. Siksi vuoden 2026 vuosierä paisui alkuperäisestä noin 336 000 eurosta lähes 658 000 euroon.
Keväällä Esport Arena ei pystynyt maksamaan koko erääntynyttä summaa. Kaupunki antoi maksamatta jääneelle osalle, korkoineen noin 375 000 eurolle, lisäaikaa marraskuun alkuun.
Toimitus ei tavoittanut Esport Arenan keulahahmoa Färid Ainetdinia haastatteluun.
Kokonaistilannetta mutkistaa Esport Arenan vireillä oleva yrityssaneerausasia.
Saneerausohjelmassa velkojen takaisinmaksuaikoja voidaan pidentää ja velkoja tietyin edellytyksin myös leikata huomattavasti.
Espoon kannalta ydinkysmys on, millaisia muutoksia se hyväksyy noin kolmen miljoonan euron lainasaataviinsa.
Kaupungin ja muiden suurten velkojien kannoilla voi olla ratkaiseva merkitys mahdollisen saneerausohjelman hyväksymiselle.
”Kaupunginhallituksella ei ole vielä virallista kantaa yrityssaneerauskysymykseen”, Katainen sanoo.
Jos saneeraus ei toteudu, konkurssihakemus voi edetä. Mahdollisessa konkurssissa Espoon miljoonasaatavan kohtalo riippuisi muun muassa yhtiön varallisuudesta sekä kaupungin ja muiden velkojien vakuuksista.
Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mervi Katainen (kok) vastaa kriisiyhtiö Esportia koskeviin kysymyksiin. Kuva: Lassi Rinne
Sanoman toimitus on tutkinut keväästä lähtien Espoon liikuntahallien rahoitusjärjestelyjä ja niihin liittyviä miljoonariskejä.
Esport Arenan lisäksi vakaviin talousvaikeuksiin on ajautunut muun muassa Kameleonten-areena, jonka lainanhoitoa Espoo joutui helpottamaan syksyllä. Espoo on taannut Kameleontenille suurlainan.
Kaikki Espoon liikuntahallien kumppanuushankkeet eivät kuitenkaan ole ajautuneet talousvaikeuksiin.
Esimerkiksi Rosegarden-liikuntakeskusta pyörittävä RoGa Sport Oy teki ensimmäisellä kokonaisella tilikaudellaan runsaan 47 000 euron voiton.
Source: Helsingin Sanomat · Marko Lempinen
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira