Vihreät ottaisi ensi vuoden vaihtoehtobudjetissaan saman määrän velkaa kuin pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus. Samalla se peruisi pienituloisten ja lapsiperheiden toimeentuloon kohdistuvia leikkauksia ja sijoittaisi muun muassa luonnonsuojeluun ja koulutukseen.

Vaihtoehtobudjetti sisältää mittavat veronkorotukset. Kaikilla veromuutoksilla yhteensä puolue laskee kokoavansa valtion kassaan 2,9 miljardia euroa.

Erilaisia menosäästöjä ja menolisäysten perumisia vihreät tekisi puolestaan yhteensä vajaat 710 miljoonaa euroa.

Vihreät on monen muun puolueen tavoin arvostellut hallituksen velanottoa ensi vuonna, mutta nyt se siis toimisi itse samoin. Vaihtoehtobudjetilla haluttiin näyttää, että samalla summalla voidaan tehdä myös hyvin toisenlaista politiikkaa, sanoi sitä valmistellut kansanedustaja Saara Hyrkkö tiedotustilaisuudessa.

”Haluamme osoittaa, että julkista taloutta on mahdollista hoitaa vastuullisesti ilman leikkauksia lapsilta ja luonnolta.”

Suurin yksittäinen veromuutos on hallituksen päättämän yhteisöveron laskun peruminen. Tällä säästyisi puolueen mukaan noin 840 miljoonaa euroa. Hallitus on päättänyt alentaa yhteisöveroa 20 prosentista 18 prosenttiin ensi vuodesta alkaen.

Vihreät keräisi lisää tuloja valtion kassaan myös karsimalla ympäristölle haitallisia tukia ja korottamalla ympäristöveroja. Näiden veromuutosten kautta saataisiin vihreiden mukaan kokoon yhteensä vajaat 1,9 miljardia euroa.

Listalla on yksittäisinä toimina muun muassa työkoneiden polttoaineiden alennetun verokannan puolittaminen (200 miljoonaa euroa), puunpolton verotuen karsiminen (250 miljoonaa euroa) ja kaivosveron kevennys ja laajennus (150 miljoonaa euroa).

Keskeisiä rahaa vieviä panostuksia verrattuna Orpon hallituksen toimiin olisivat esimerkiksi asumistuen leikkausten peruminen ja työttömyysturvan suojaosien ja lapsikorotusten palautus. Näihin kuluisi yhteensä noin 470 miljoonaa euroa.

Luonnonsuojeluun panostettaisiin yhteensä 300 miljoonaa euroa.

Lisäksi vihreät muun muassa peruisi terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksia 240 miljoonan euron arvosta.

Lapsiperheisiin vihreät panostaisi korottamalla lapsiperheiden yksinhuoltajakorotusta ja asettamalla lapsilisän etuoikeutetuksi tuloksi, jolloin sitä ei vähennettäisi toimeentulotuesta. Myös toimeentulotuen leikkaukset peruttaisiin.

Vaihtoehtobudjetissa esitetyt toimet nostaisivat 29 000 lasta pienituloisuudesta, vihreät laskee. Pohjalla on eduskunnan tietopalveluilta tilattu laskelma.

Puolueen vaihtoehtobudjetissa on myös noin 800 miljoonan euron panostukset koulutukseen.

Summa vastaa suurin piirtein yhteisöveron kevennyksen perumisesta saatavaa säästöä.

Kalliimpien toimien listalla on muun muassa ammatillisen koulutuksen rahoituksen kasvatus ja lähiopetuksen määrän lisääminen sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen.

Oppositiopuolueet esittelevät vastaavat vaihtoehtobudjetit vuosittain loppuvuodesta. Niiden tarkoituksena on näyttää, minkälaisia arvovalintoja oppositio tekisi suhteessa hallitukseen.

Todellisuudessa Suomessa on aina monipuoluehallitus, jolloin yhdenkään puolueen toiveet eivät hallituksessa sellaisenaan toteudu.

Kyseessä on siis enemmänkin puolueen linjaa kuvaava esitys kuin realistinen kuvaus mahdollisesta politiikasta.

Vihreät julkaisee laajemman koko vaalikautta koskevan talousohjelmansa parin viikon kuluttua. Siinä se ottaa kantaa menoleikkauksiin ja veronkiristyksiin tulevalla hallituskaudella.

Puolueet vasemmistoliittoa ja Liike Nytiä lukuun ottamatta ovat sitoutuneet niin sanottuun velkajarruun, jonka avulla on määrä hillitä Suomen velkaantumista.

Alustavan arvion mukaan velkajarru tarkoittaa, että julkista taloutta pitäisi sopeuttaa 8–11 miljardia euroa ensi vaalikaudella.

Source: Helsingin Sanomat · Elina Kervinen HS

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira