Finanssikriisin jälkeen Suomen hallitukset ovat Juha Sipilän (kesk) hallitusta lukuun ottamatta pyrkineet ratkaisemaan maan ongelmia hyvin yksityiskohtaisilla hallitusohjelmilla. Samalla hallitusohjelmat ovat pidentyneet, ja niissä luvattujen toimenpiteiden määrä on kasvanut. Hallitusohjelmista on tullut lähes pyhiä kirjoituksia, joista poikkeaminen on osoittautunut kaikissa hallituskoalitioissa vaikeaksi.

Maailma on nyt nopeassa murroksessa. Turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön ja ilmaston muuttuminen sekä tekoälyn ja muun teknologian nopea kehitys muokkaavat geopolitiikan ja talouden rakenteita kiihtyvällä tahdilla, eikä vauhti ole ainakaan hidastumassa. Silti Suomea on yhä pyritty johtamaan ikään kuin hallitusneuvotteluissa neljän vuoden välein otettujen pysäytyskuvien perusteella.

Murrosaikana politiikalta edellytetään poikkeuksellista herkkyyttä ja kykyä reagoida muuttuvaan toimintaympäristöön. Kokemus osoittaa, että yksityiskohtaiset hallitusohjelmat rajoittavat politiikan liikkumatilaa.

Tiukat kirjaukset heikentävät kykyä tehdä kulloinkin tarvittavia ratkaisuja. Samalla kärsii koko valtiokoneiston työteho: hallitusohjelmassa sovitut yksityiskohtaiset toimenpiteet kuormittavat ministeriöiden niukkenevia valmisteluresursseja, jolloin lainvalmistelun laatu voi heiketä. Liiallinen tarrautuminen hallitusohjelmaan ja vaatimaton kyky muuttaa kurssia kesken hallituskauden saattavat olla osasyitä Suomen talouden heikkoon kehitykseen.

Koalitiohallituksissa puolueiden ideologiset erot kannustavat sopimaan tarkoista ohjelmakirjauksista koko hallituskaudeksi. Niillä pyritään ehkäisemään tai paikkaamaan hallituspuolueiden välistä luottamuspulaa.

Yksityiskohtaiset kirjaukset eivät kuitenkaan takaa hallitusyhteistyön sujuvuutta. Ne saattavat lisätä eri hallituspuolueiden johtajien ja ministerien turvallisuudentunnetta, mutta jos jokin hallituspuolue onnistuu heti hallituskauden alussa ajamaan läpi suuren osan tärkeinä pitämistään uudistuksista, sitä saattaa houkutella muiden hallituspuolueiden tavoitteiden jarruttaminen hallituskauden lopulla.

Ongelma voi syntyä myös hallitusohjelman tavoitteiden ja käytettävissä olevien keinojen epäsuhdasta. Hallitus voi vaikkapa tavoitella parempaa työllisyyttä, mutta hallitusohjelmassa päätetyt keinot eivät välttämättä edistä tavoitetta. Yksi esimerkki on tehottomaksi jäänyt työttömyysturvan suojaosien poisto, jonka piti kannustaa työttömiä kokoaikatyöhön.

Seuraavissa hallitusneuvotteluissa puolueiden pitäisi keskittyä vaalitulosta heijastaviin strategisiin tavoitteisiin. Hallitusohjelman pitäisi jättää tilaa toimintaympäristön muutosten ennakoinnille ja niihin reagoimiselle.

Hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia keinoja täsmennettäisiin hallituskauden aikana yhteistyössä virkakunnan kanssa. Hallitus näyttäisi suunnan ja ohjaisi virkakuntaa valmistelemaan tutkittuun tietoon ja vaikutusarviointeihin perustuvia ratkaisuvaihtoehtoja. Niiden pohjalta hallitus sitten tekisi päätöksensä hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti. Eturyhmien vaikuttamisyritykset hallitusohjelman yksittäisiin kirjauksiin vähenisivät.

Ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettava hallitus voisi sopia jo hallitusneuvotteluissa kuukausittaisista tilannearvioista, joissa tarkasteltaisiin toimintaympäristön muutoksia, hallituksen tavoitteiden toteutumista ja uusien ratkaisujen tarvetta.

Jos esimerkiksi hallitusohjelmassa asetetut työllisyystavoitteet eivät näyttäisi toteutuvan, hallitus voisi arvioida tilannetta ja keinoja uudelleen ilman yksityiskohtaisten toimenpidekirjausten painolastia. Uusia ratkaisuja olisi helpompi esittää, kun keinoista ei tarvitsisi tehdä arvovaltakysymystä.

Hallituksen iltakoulua eli epävirallista valmistelukokousta voisi hyödyntää nykyistä paremmin tilannekuvan säännölliseen päivittämiseen ja päätöksenteon valmisteluun. Hallitusohjelman pitäisi sitoa hallituspuolueet yhteisiin tavoitteisiin, ei neljäksi vuodeksi etukäteen valittuihin keinoihin.

Matti Hirvola on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa ja johtava asiantuntija valtioneuvoston kansliassa.

Vieraskynien kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna.

Source: Helsingin Sanomat · Matti Hirvola

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira