Espoon poliitikot puristivat ensi vuoden budjettiin lisää rahaa koulukirjoihin.
Lisärahaa löytyi myös päiväkotien kielenopetukseen ja koulujen erityisluokkiin.
Valtuustoryhmät pääsivät maanantaina sopuun kaupungin ensi vuoden rahankäytöstä. Mukaan tulivat kaikki ryhmät perussuomalaisia lukuun ottamatta.
Neuvottelujen liikkumavara oli tällä kertaa jopa poikkeuksellisen pieni, sillä Espoon talous on tiukalla säästökuurilla.
Kaupunki käyttää ensi vuonna noin 1,9 miljardia euroa. Budjettineuvotteluissa sovitut lisämenot jäävät alle kahteen miljoonaan euroon.
Koulut olivat neuvottelujen pieniä voittajia.
Oppikirjoihin ja muihin tarvikkeisiin varataan 400 000 euroa lisää vuodessa. Espooseen perustetaan myös kaksi uutta alueellista erityisluokkaa. Lisäksi kouluihin palkataan seitsemän yhteisöohjaajaa. Heidän tehtävänään on esimerkiksi puuttua oppilaiden ongelmiin oppituntien ulkopuolella.
Myös päiväkodit saavat lisärahaa. Vieraskielisten lasten suomen ja ruotsin oppimisen tukemiseen osoitetaan ensi vuonna 200 000 euroa.
Raha suunnataan erityisesti alueille, joilla on paljon vieraskielisiä lapsia ja riski asuinalueiden eriytymisestä, sanoo kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma-Stina Vehmanen.
Järjestöjen ylläpitämien kohtaamispaikkojen toimintaan poliitikot päättivät lisätä 350 000 euroa ensi vuonna. Niihin kuuluvat muun muassa Tyttöjen talo ja Matinkylän naapuruustalo.
Olarin olohuoneen toiminnan jatkamiseen varattiin 110 000 euroa.
Yksityisten palvelusetelipäiväkotien perheiltä poistuu lisämaksu, joka on ollut enintään 50 euroa kuukaudessa lasta kohden. Tämä maksaa kaupungille noin 1,4 miljoonaa euroa vuodessa.
Luonnonsuojeluun tehtiin puolestaan uusi avaus. Espoo voi käyttää jatkossa 200 000 euroa vuodessa maa-alueiden ostamiseen suojelua ja ennallistamista varten.
Lisäksi luontopolkujen kunnostamiseen ohjataan 100 000 euroa lisää vuodessa.
Espoon suurista säästöistä oli sovittu jo ennen varsinaisia budjettineuvotteluja.
Liikkumavaraa löytyi luovilla ratkaisuilla.
Poliitikot keksivät esimerkiksi jättää rakentamatta Keskuspuistoon suunnitellun leveän maastopyöräreitin. Siihen oli varattu yhteensä miljoona euroa kahdelle seuraavalle vuodelle.
Hanketta oli Vehmasen mukaan arvosteltu jopa maastopyöräilijöiden keskuudessa.
Vielä suurempi tulonlisäys löytyi kaupungin tonttikaupoista.
HS kertoi tammikuussa, kuinka Espoo on antanut vuosikausia rakennusyhtiöille korotonta maksuaikaa, kun niiden hankkeet ovat olleet jäissä.
Neuvotteluissa linjattiin, että Espoo jatkaa korkojen perimistä rakennusyhtiöiltä, jotka eivät ole vielä maksaneet ostamiensa tonttien kauppahintoja.
Neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Juri Aaltosen (sd) mukaan kyse on käytännössä Keilarannan tonttikaupoista, joissa maksamattomia kauppahintoja on yli 30 miljoonaa euroa.
Espoo arvioi saavansa korkotuloja 1,65 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2027–2029. Summa kattaa lähes kaikki neuvotteluissa sovitut lisämenot.
Lisätuloja Espoo hakee esimerkiksi pysäköinnistä ja liikuntapalveluista.
Lasten ja nuorten urheiluseurojen tilavuokrat nousevat ensi vuoden alussa noin 1–2 euroa tunnilta, ja korotukset voivat näkyä myös perheiden harrastusmaksuissa.
Samalla poliitikot sopivat, että yli 68-vuotiaiden Sporttiranneke säilyy maksuttomana. Rannekkeella pääsee liikkumaan maksutta.
Vihreiden Mikki Kauste pitää lasten harrastamisen kallistumista ongelmana, vaikka yksittäisen perheen kuluissa vaikutukset ovat vielä pieniä.
”Siihen pitää jatkossa puuttua. Budjetissa merkittäviä lisäpanostuksia ei tähän löytynyt.”
Nyt sovittuja lisäsatsauksia kouluihin ja luontoalueisiin Kauste pitää silti onnistuneina.
Juri Aaltonen kuvaa neuvottelutulosta jopa ”historialliseksi”, koska siinä poliitikot keksivät käytännössä enemmän uusia tuloja ja säästöjä kuin uusia menoja.
Tyypillisesti valtuustoryhmät puskevat budjettineuvotteluissa läpi uusia määrärahoja kullekin tärkeisiin kohteisiin.
Nyt Espoon ensi vuoden taloutta päätettiin kokonaisuudessaan vahvistaa noin 280 000 eurolla suhteessa siihen, mitä kaupunginjohtaja Kai Mykkänen ennalta esitti.
Espoon ongelmana on ennen kaikkea se, että nopeasti kasvava kaupunki tarvitsee jatkuvasti uusia kouluja, päiväkoteja ja muita investointeja. Menojen kasvua ja uuden lainan tarvetta tulee päättäjien mielestä siksi hillitä, jotta rahat riittävät.
Keväällä valtuusto laati jo sopimuksen talouden tasapainottamisesta tulevina vuosina. Kaupungin taloutta vahvistetaan lähes 70 miljoonalla eurolla vuodessa vuoteen 2029 asti.
Lisäksi Espoo kävi syksyllä yt-neuvottelut, jotka voivat johtaa noin 80 työntekijän irtisanomisiin.
Espoon kunnallisvero pysyy ensi vuonna 5,3 prosentissa. Verolinjauksista oli sovittu jo kevään talousneuvotteluissa.
Vasemmistoliitto jäi kevään säästösovun ulkopuolelle, sillä se olisi halunnut vahvistaa kaupungin tuloja ennemmin verotuksella kuin leikkauksilla sijaan.
Lopullisesti Espoon vuoden 2027 talousarviosta päättää kaupunginvaltuusto torstaina 3. joulukuuta.
Source: Helsingin Sanomat · Joakim Westrén-Doll HS
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira