Poliittiset oikeudet | Poliittinen tasa-arvo etenee Suomessa hitaasti

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 120 vuotta siitä, kun suomalaiset naiset saivat yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden. Vuoden 1907 vaaleissa eduskuntaan nousseet 19 naista olivat maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot. Tätä demokratian historian merkkipaalua on Suomessa juhlistettu yllättävän vähän.

Samaan aikaan Maailman talousfoorumin arvion mukaan sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseen maailmanlaajuisesti kuluu vielä 120 vuotta. Erityisen hitaasti etenee poliittinen tasa-arvo.

Suomessakin edistys on ollut hidasta. Kunnanvaltuustoissa naisten osuuden nouseminen yli 40 prosentin vei yli vuosisadan.

Eduskunnassa naisten edustus on ollut vahvempaa, mutta viime vaaleissa naisten osuus valituista kansanedustajista laski prosenttiyksiköllä. Kehitys ei siis etene väistämättä kohti tasa-arvoa vaan voi myös kääntyä taaksepäin.

Ensi kevään eduskuntavaalit ovat mahdollisuus vahvistaa poliittista tasa-arvoa. Puolueet ovat politiikan portinvartijoita: ne vaikuttavat ratkaisevasti siihen, ketkä pääsevät ehdolle, millaista tukea ehdokkaat saavat ja kenen ääni politiikassa kuuluu.

Monipuolinen ehdokasasettelu ei synny itsestään. Puolueiden on huolehdittava sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta ja ehdokkaiden moninaisuudesta. Yhtä tärkeää on varmistaa, että politiikkaan osallistuminen on turvallista.

Puolueet ovat politiikan portinvartijoita.

Sukupuolittunut vihapuhe, häirintä ja poliittinen väkivalta kaventavat demokratiaa. Ne voivat vaientaa poliittiseen keskusteluun osallistuvia naisia ja nostaa kynnystä asettua ehdolle. Kyse ei ole vain yksittäisten poliitikkojen kokemuksista, vaan siitä, ketkä ylipäätään uskaltavat käyttää demokraattisia oikeuksiaan.

Puolueiden vastuuta ei voi ulkoistaa sosiaalisen median alustoille tai viranomaisille. Poliittisten johtajien on tuomittava häirintä johdonmukaisesti ja vaadittava kunnioittavaa käytöstä ehdokkailta ja kannattajiltaan.

Naisten määrän lisäksi on tarkasteltava vallan jakautumista. Vaikka naiset ovat Suomessa nousseet politiikan korkeimpiin tehtäviin, sukupuolittunut työnjako elää edelleen. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on 11 naista seitsemästätoista, puolustusvaliokunnassa vain neljä. Tulevalla vaalikaudella puolueiden on tarkasteltava myös valiokuntapaikkojen ja muiden vaikutusvaltaisten tehtävien jakautumista.

Suomen historiallinen saavutus ansaitsee kansainvälistä näkyvyyttä. Maailmassa, jossa naisten osallistumista rajoitetaan edelleen monin tavoin, Suomen esimerkki osoittaa, että rohkeilla poliittisilla päätöksillä voidaan muuttaa yhteiskuntaa pysyvästi.

Suomalaiselle tasa-arvo-osaamiselle on kansainvälistä kysyntää. Meillä on mahdollisuus tukea naisten osallistumista ja jakaa kokemuksiamme demokratian vahvistamisesta myös muualla maailmassa. Uskottava edelläkävijyys edellyttää kuitenkin, että pidämme huolta tasa-arvosta myös kotimaassa.

Maailmalla ei ole varaa odottaa tasa-arvoa 120 vuotta. Eikä Suomella ole varaa jäädä lepäämään 120 vuoden takaisten saavutustensa varaan.

• Pihla Keto-Huovinen
• kansanedustaja (kok)
• puheenjohtaja, Demo Finland
• Anu Juvonen
• toiminnanjohtaja, Demo Finland

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.