Perussuomalaiset hyökkäävät nyt poikkeuksellisen lujasti Sdp:n Nasima Razmyaria vastaan.
Perjantaina Razmyar ilmoitti ”vievänsä asian eteenpäin”, eli hän tekee rikosilmoituksen kommenteista, joiden kohteeksi on joutunut.
”Haluan oikeusjärjestelmämme ratkaisevan, missä kulkevat rajat poliitikkojen kohtaamalle vihapuheelle”, hän ilmoitti sosiaalisessa mediassa.
Tilanne käynnistyi Razmyarin haastattelusta, jonka hän antoi alkuviikosta Ilta-Sanomille. Razmyar sanoi toivovansa, että turvapaikan hakemista rajoittavasta niin kutsutusta käännytyslaista päästäisiin eroon ensi vaalikaudella.
Keskiviikkona perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kutsui Razmyaria sosiaalisessa mediassa ”Troijan hevoseksi” ja ”afkaanimuslimiksi”. Julkaisun kuvassa kehotettiin tykkäämään, jos halusi Razmyarin jättävän Suomen. Tykkäyksiä on tuhansia.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoi torstaina käyvänsä asiasta Tynkkysen kanssa keskustelun ja sanoi toivovansa asiallista kommentointia.
Torstaina sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps) esitti Ilta-Sanomissa pitävänsä mahdollisena, että Sdp vaihtaisi puheenjohtajansa Antti Lindtmanin varapuheenjohtaja Razmyariin vaalien jälkeen ja nostaisi tämän pääministeriksi.
Tällaisesta muutoksesta ei ole todellisuudessa mitään viitteitä.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps). Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps). Kuva: Outi Pyhäranta / HS
Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin apulaisprofessorin Emilia Palosen mukaan Rydmanin puheissa heijastuu kansainvälisestä epäliberaalista oikeistosta tuttu tapa tehdä poliittisesta vastustajasta uhka.
Rydman haki Ilta-Sanomien haastattelussa vertauskohtaa vuodesta 2019, jolloin Sdp vaihtoi kesken vaalikauden pääministeri Antti Rinteen Sanna Mariniin. Rydman piti mahdollisuutta Suomen turvallisuuden kannalta huolestuttavana.
Palonen tulkitsee Rydmanin hahmottelevan uhkakuvaa toistaiseksi oletusten varassa olevasta tapahtumaketjusta.
Tynkkysen kirjoituksen kimmokkeena oli Razmyarin suhtautuminen niin sanottuun käännytyslakiin. Sen nojalla Suomi voisi poikkeuksellisissa tilanteissa estää turvapaikkahakemusten vastaanottamisen itärajalla.
Razmyar äänesti lain jatkamisen puolesta, joskin hän oli arvostellut sitä ja esittänyt sen uudelleenarviointia. Tynkkynen katsoi Sdp:n sallivan ”isänmaan turvallisuuden nakertamisen”.
Palonen pitää Tynkkysen viittauksia Razmyarin taustaan rasistisina. Razmyar on tullut lapsena pakolaisena Afganistanista Suomeen.
Palosen mukaan kommenteissa ei ole kyse vain poliittisten näkemysten arvostelusta, vaan myös vastustajan oikeutuksen kyseenalaistamisesta.
Apulaisprofessori Emilia Palonen. Kuva: Kalle Koponen / HS
Rydman väitti Razmyarin tavoittelevan sitä, että Suomessa asuisi mahdollisimman paljon muita kuin syntyperäisiä suomalaisia. Palonen tunnistaa väitteessä väestönvaihtoretoriikan juonteita. Siinä maahanmuutto esitetään pyrkimyksenä korvata maan syntyperäinen väestö muualta tulevilla ihmisillä.
Tutkija löytää puhetavasta kaikuja Unkarista, jonka politiikkaa hän on tutkinut pitkään. Maata vuosina 2010–2026 hallinnut Fidesz on hänen mukaansa leimannut vastustajiaan maanpettureiksi ja pyrkinyt kyseenalaistamaan opposition oikeuden osallistua politiikkaan.
Palonen kertoo, että Suomessakin on ollut vastaavaa ajattelua aiemmin, mutta kansainväliset aatevirtaukset antavat sille uutta pontta. Myös lähestyvät eduskuntavaalit ja hallituksen ja opposition välinen ristiveto vaikuttavat puhetapaan, hän arvioi.
Kiivaskin vastakkainasettelu kuuluu demokratiaan, Palonen täsmentää. Eri asia on vastustajan esittäminen vihollisena, jolla ei olisi oikeutta osallistua politiikkaan.
Vihamielinen keskustelu voi hänen mukaansa vähentää ihmisten halua osallistua politiikkaan tai asettua ehdolle.
”Demokratia ei voi olla ilman vastustajia”, Palonen sanoo.
Source: Helsingin Sanomat · Joona Hytti HS
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira