Plussapisteet ovat alkaneet hautoa kapinaa

Tekoäly-yhtiöt ja datakeskusfirmat ovat alkaneet saada kansaa vastaansa.

Pääkirjoitus

Kirjoitus on HS:n pääkirjoitustoimituksen näkemys, joka heijastaa lehden periaatelinjaa.

18:00

Uusimmat harppaukset teknologian kehityksessä näyttävät nostattavan yllättävän voimakasta vastustusta. Tekoälyfirmat ja datakeskuksia rakentavat törmäävät joka puolella maailmaa vastarintaan.

Vastustus ei kumpua vain esimerkiksi siitä, että ihmiset pelkäisivät menettävänsä työpaikkansa tekoälylle. Yrityksissä ja yhteisöissä muutoksia ajavat tapaavat väittää, että ihmisissä on aina luontaista muutosvastarintaa. Tämäkään ei täysin selitä kehitystä. Vastustuksessa on jotain paljon syvempää – jotain, joka yllätti niin moderneimman tekniikan yritysten johtajat kuin poliittiset päättäjätkin.

Vastarinnassa yhdistyy taloudellisia, sosiaalisia, poliittisia ja ympäristön kehitykseen liittyviä huolia. Ja ne yhtyvät nyt, sillä maailma tuntuu muutenkin ihmisten mielestä muuttuvan yhä turvattomampaan ja ennakoimattomampaan suuntaan.

Vastustuksen taustalla vaikuttaa myös se, että tekoälyn kehitys tekee tekoäly-yhtiöiden omistajista satumaisen rikkaita. Samaan aikaan yhteiskunnat joutuvat miettimään, miten ne julkiset palvelunsa järjestävät tulevaisuudessa, kun raha virtaa miljardööreille. Tekoälymurros voi kyllä tuoda hyötyjä demokratioille ja kansalaisille, mutta niille on tiedossa myös tappioita.

Miljardöörit voisivat kokeilla jopa itsereflektiota, jos kehitys tuntuu yllättävältä. Tekoäly- ja datamiljardöörit vaikuttavat pyörittävän päättäjiä ja muuta maailmaa ympärillään kuin alaisiaan.

Suomalaisetkin ovat päässeet osallisiksi tästä tunteesta. Kun Google alkoi valmistella datakeskuksiaan, yhtiö oikaisi taivaltaan niin, että suomalaiset säännökset esimerkiksi ympäristövaikutusten arvioinnista jäivät unholaan. Kaiken lisäksi virkamiesten tulkinta oli se, että yhtiö painosti kunnallisdemokratiaa.

Suomalaisia askarruttaa myös sähkön riittävyys. Datakeskukset ovat toivottuja teollisia investointeja Suomeen. Samalla keskukset ovat sähkösyöppöjä. Suomalaisilla on perusteltu huoli siitä, että tekoäly-yhtiöt imaisevat sähkön ja tekevät siitä omistajilleen datatuotteita, joista kertyvät voitot kiertävät harvojen taskuun. Datakeskuksia tekevät kertovat, että ne tuovat työtä. Työllistävä vaikutus on todellisuudessa aika vähäinen, varsinkin jos sitä vertaa keskuksia omistavien taloudelliseen hyötyyn.

Yhteiskunnallinen rooli kasvaa vaivihkaa.

Amerikkalainen multimiljardööri Elon Musk ei ole edes yrittänyt salata sitä, että hän haluaa muokata maailmaa haluamansa näköiseksi. Musk on tukenut eurooppalaisia maahanmuuttoa vastustavia näkemyksiä, yrittänyt nostaa haluamiaan Venäjä-myönteisiä tahoja valtaan Saksassa ja sorkkinut Ukrainan sotaa.

Musk upotti satoja miljoonia Yhdysvaltain välivaaleihin viedäkseen republikaanien voimin omaa asiaansa ja rikastumistaan eteenpäin. Yksi syy republikaanien murskatappioon saattoi liittyä siihen vastustukseen, jota modernin aikakauden äkkirikkaat asenteillaan jo nostattavat. Monet kuvernöörivaalin voittajat olivat kampanjoineet datakeskuksia vastaan. Paikallisissa kansanäänestyksissä kysyttiin muun muassa, pitäisikö datakeskusten rakentamista hillitä. Pitäisi, oli selvästi voittava kanta.

Kansalaisille tulee harvoin mahdollisuus sanoa kollektiivisesti, mitä he tekoälymaailman kehityksestä, sen kiihdyttämästä epätasa-arvoisuudesta ja datakeskusten haitoista ajattelevat. Välivaalien tulosta selittivät toki muutkin asiat, mutta vaalit olivat tällainen mahdollisuus.

Tekoäly- ja datayhtiöt eivät ole muutenkaan kansalaisten mielestä normaaleja yhtiöitä. Älyfirmat kasvattavat vaivihkaa rooliaan digitaalisessa infrastruktuurissa, ihmisten normaalielämässä, kotiverkoissa ja demokratian päätöksentekovälineistössä. Yritysten yhteiskunnallinen rooli kasvaa ilman että kukaan tai mikään olisi niille selvää mandaattia siihen antanut. Kansalaisista kerätään tietoa ja tiedolla tehdään lisää rahaa ja valtaa.

Ihmisille ei enää riitä se, että äly-yhtiöt kertovat helpottavansa näin ihmisten elämää ja kehittävänsä yhteiskuntia. Kansalaiset kokevat devalvoituvansa talouden kehityksen vauhdissa vain datapisteiksi, kohteiksi. Nyt ”plussapisteet” ovat alkaneet hautoa kapinaa.

Luitko jo nämä?