Suomalainen murhaaja Runo Cairenius on kuollut vankilassa Kanadassa 87-vuotiaana.

Kanadan vankeinhoitolaitoksen mukaan Cairenius kuoli Warkworthin vankilassa Ontariossa 18. syyskuuta 2026.

Yle on seurannut Caireniuksen tapausta sen poikkeuksellisen luonteen ja harvinaisen pitkäkestoisen rangaistuksen vuoksi.

Caireniuksen kuolinsyytä ei ole julkistettu.

Kanadan vankeinhoitolaitoksesta kerrotaan Ylelle, että Ontariossa kuolinsyynselvitykset ovat salassa pidettäviä, jos henkilön kuolinsyy on luonnollinen. Jos kuolinsyytä epäillään luonnottomaksi, kuten itsemurhaksi tai henkirikokseksi, kuolinsyyntutkijan toimisto tutkii sen ja julkaisee lopputuloksesta tiedoksiannon.

Tällaista tiedoksiantoa ei ainakaan vielä ole julkaistu.

Ennätyspitkä vankeus

Rikoksen tekohetkestä laskien Cairenius oli vangittuna yhtäjaksoisesti 34 vuotta ja neljä kuukautta.

Cairenius vaikuttaa olevan pisimpään elinkautista vankeusrangaistusta suorittanut suomalainen.

Ainakaan Suomessa tiettävästi kukaan elinkautisvanki tai niin sanottu pakkolaitosvanki ei ole suorittanut yhtä pitkää vankeusrangaistusta keskeytyksettä.

Myöskään ulkomailla tuomionsa suorittaneiden suomalaisten joukosta Yle ei ole löytänyt vankia, joka olisi viettänyt yhtä pitkän ajan vankilassa kuin Cairenius.

Poikkeuksellinen henkirikos

Suomessa Cairenius työskenteli Tuusulan kunnanarkkitehtina. Kanadaan hän muutti vuonna 1972. Vuonna 1980 hän sai Kanadan kansalaisuuden.

Hän eli avoliitossa suomalaisen naisen kanssa vuoteen 1990, jolloin pari erosi.

Eron jälkeen Cairenius alkoi vainota ex-avovaimoaan monin tavoin. Hän esimerkiksi sahasi ex-vaimonsa talon yläkerran irti alakerrasta ja vinssasi sen pois paikoiltaan.

Hän koki olevansa siihen oikeutettu, koska oli itse rakentanut talon yläkerran.

Brampton sijaitsee Toronton kupeessa lähellä Kanadan ja Yhdysvaltojen rajaa.
Kuva: Grafiikka: Aleksi Hyvönen / Yle, MapCreator, OpenStreetMap

Vuonna 1991 Cairenius kirjoitti kirjan, jossa hän solvasi exäänsä rajusti ja esitti tästä perättömiä väitteitä. Hän postitti kirjaa viitisenkymmentä kappaletta sukulaisille, viranomaisille ja toimittajille.

Kirjasta puuttui kuitenkin kaksi viimeistä lukua.

Huhtikuussa 1992 Cairenius saattoi liikkeelle kirjan viimeiset luvut. Niissä hän kuvasi, kuinka murhaa ex-puolisonsa.

Toukokuussa hän murhasi kauppamatkalla olleen ex-puolisonsa tavalla, jonka hän kuvasi kirjassaan.

Posti toimitti puuttuvat luvut vastaanottajille teon jälkeen.

Halusi vapaaksi ja Suomeen

Runo Caireniuksen vankeusrangaistusta pidensi hänen oma käytöksensä.

Ylen Kanadasta saamat asiakirjat osoittavat, että vankeusaikanaan Cairenius kieltäytyi johdonmukaisesti osallistumasta väkivaltariskiä alentaviin ohjelmiin tai psykiatriseen arviointiin.

Vuonna 2007 lääkärit kuitenkin katsoivat, että Cairenius todennäköisesti kärsii harhaluuloisuushäiriöstä, joka on vainoharhaista tyyppiä.

Cairenius anoi vapautusta vankeudesta kaikkiaan viidesti esimerkiksi vuosina 2008, 2016, 2021 ja 2026.

Kynnyskysymykseksi vapauttamisharkinnassa muodostui Caireniuksen asenne. Omien sanojensa mukaan Cairenius hyväksyi saamansa rangaistuksen.

Silti hän väitti aina, että murhan tekeminen oli hänen ainoa vaihtoehtonsa.

Vankeusaikanaan Cairenius myös anoi siirtoa suomalaiseen vankilaan. Vuonna 2003 hän sai ilmoituksensa perusteella takaisin Suomen kansalaisuuden.

Suomen oikeusministeriö kuitenkin katsoi, että Caireniusta ei voi pitää Kanadassa asuvana suomalaisena, jonka siirto Suomeen edistäisi yhteiskuntakelpoiseksi tulemista.

Tällä perusteella oikeusministeriö teki harvinaisen päätöksen ja kieltäytyi vankisiirrosta.

Kun vanki siirretään Suomeen, hänen vapauttamiseensa sovelletaan Suomen lakia ja käytäntöjä. Suomessa elinkautinen vankeusrangaistus kestää keskimäärin 14–15 vuotta.

Mikäli Cairenius olisi siirretty Suomeen, hän olisi vapautunut todennäköisesti heti.

Kieltäytyi yhteistyöstä kokonaan

Viidenteen ja viimeiseen ehdonalaiskuulemiseensa Cairenius kieltäytyi edes osallistumasta.

Kuluvan vuoden helmikuussa ehdonalaislautakunta päätti, että Caireniusta ei voi vieläkään vapauttaa.

Viimeisessä päätöksessään ehdonalaislautakunta totesi, että se ei voi vapauttaa toisen ihmisen hengen riistämisestä tuomittua henkilöä yhteiskuntaan ilman vahvaa näyttöä muutoksesta.

Erityisen huolestuttavana lautakunta piti sitä, että Cairenius oli jumiutunut vuosikymmeniksi uhriutumiseen ja vaihtoehdottomuuteen, jotka hän oli itse mielessään kehittänyt.

Kanadalaisen ehdonalaislautakunnan asiakirja, jossa lukee tietoja elinkautisvangin kielteisestä vapauttamispäätöksestä.
Ehdonalaislautakunta hylkäsi Caireniuksen vapautusanomuksen helmikuussa 2026 jo viidennen kerran. Kuva: Parole board of Canada

Caireniukselle tehdyn riskiarvioinnin mukaan hänen yleinen rikoksenuusimisriskinsä oli matala. Seurustelukumppaniin kohdistuva väkivaltariski kuitenkin arvioitiin suureksi.

Tekopää ja ”yksi hammas”

Caireniuksen vankeusaika sujui ilman vakavia välikohtauksia.

Vuonna 2002 hänet kuitenkin löydettiin sellinsä lattialta tajuttomana. Jostakin syystä hän oli kirjoittanut otsaansa englanniksi ”1 hammas”.

Vuonna 2022 hänen sellistään löydettiin luonnollista kokoa oleva, paperimassasta tehty pää sekä muunneltuja sähkölaitteita.

Paperimassapää tuo mieleen Clint Eastwoodin tähdittämän elokuvan Pako Alcatrazista vuodelta 1979. Cairenius kuitenkin kiisti vankilaviranomaisille, että hän olisi suunnitellut pakoa.

Suurimman osan ajastaan Cairenius vietti omassa sellissään lukemassa.

Ladataan lomaketta...

Kuuntele lisää aihepiiristä:

Source: Yle · Tuomas Rimpiläinen

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira