Perustuslakia ei pidä ainakaan tällä tietoa muuttaa kiireellisenä

Eduskunnassa on nyt tukku lakeja, jotka laajentaisivat turvallisuusviranomaisten valtuuksia. Monet niistä vaativat perustuslain muuttamista, jonka hallitus haluaa tehdä vielä tällä kaudella. Hallitus kuitenkin ahnehtii liikaa.

Pääkirjoitus

Kirjoitus on HS:n pääkirjoitustoimituksen näkemys, joka heijastaa lehden periaatelinjaa.

18:00

Eduskunnalla on paraikaa käsiteltävänä useita lakeja, jotka antaisivat turvallisuusviranomaisille huomattavasti lisää toimivaltuuksia. Niitä on tarjolla niin poliisille, Rajavartiolaitokselle, Tullille, Supolle kuin sotilastiedustelulle.

Viranomaisten mukaan nykyiset lait ovat vanhentuneet, kun yhteiskunta on digitalisoitunut, järjestäytynyt rikollisuus voimistunut, kansainvälistynyt sekä raaistunut ja turvallisuustilanne Suomen lähialueilla on kiristynyt Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainassa. Niin monelta osin onkin, ja lakihankkeissa onkin paljon hyvää ja tarpeellista. Suomen viranomaisille esitetään esimerkiksi oikeutta puolustautua ulkomaisissa verkoissa, jos Suomeen on kohdistumassa kyberiskuja.

Lakihankkeisiin vaikuttaa kuitenkin myös se, että nykyinen hallitus on ollut valmis antamaan viranomaisille kaikki oikeudet, mitä ne ilkeävät pyytää. Etenkin poliisi ja Rajavartiolaitos keksivätkin niitä sellaisella innolla, että alkoivat työntyä toistensa ja muiden viranomaisten tonteille. Lausuntokierrosten jälkeen osa röyhkeimmistä ehdotuksista on karsittu pois, mutta silti eduskuntaankin asti päätyneisiin hallituksen esityksiin on uitettu kaikenlaista ei niin välttämätöntä, kun se kerran on mahdollista. Tämä koskee niin poliisia, Rajavartiolaitosta, Tullia, Supoa kuin sotilastiedustelua. Mukana on esimerkiksi edelleen esitys asiakirjojen salassapitoajan pidentämisestä.

Isoin periaatteellinen kysymys liittyy kuitenkin yksityiselämän suojaan.

Monet viranomaisten toivomat lisävaltuudet kaventaisivat perusoikeuksia. Siksi niitä ei voida säätää, ellei eduskunta muuta perustuslain kymmenettä pykälää, joka takaa suojan yksityiselämälle ja kotirauhalle.

Koplaus on tietoinen linjaus.

Viranomaiset voivat toki nytkin rikkoa näitä perusoikeuksia. Perustuslain kymmenennessä pykälässä yksilöidään kuitenkin tarkkarajaisesti, millaisia keinoja viranomaisille voidaan säätää tavallisilla laeilla. Nykyiset poikkeukset eivät salli poliisin nyt haluamaa ilmiö- ja uhkaperusteista rikostiedustelua, jossa salaisia tiedonhankintakeinoja voisi käyttää ilman konkreettista rikosepäilyä. Ne eivät myöskään salli Supon tai sotilastiedustelun hankkia tiedustelutietoa yksityisistä asunnoista, mikä niiden mukaan vaikeuttaa vakoilun ja terrorismin torjuntaa selvästi.

Tämä on tiedetty ja asiasta on puhuttu eduskunnassa jo vuosia. Viime hallitusneuvotteluissa ajatus perustuslain kymmenennen pykälän hiomisesta lisättiin Petteri Orpon (kok) hallituksen hallitusohjelmaan. Tämä työ aloitettiinkin samalla kun ministeriöissä vielä valmisteltiin nyt eduskunnassa olevia tavallisia lakeja. Prosessi sujui suorastaan mallikkaasti, mutta huomio oli teknis-juridisissa seikoissa.

Perustuslain pykälän hiominen sujui mallikkaasti myös siksi, että hallitus haluaa eduskunnan säätävän perustuslain muutoksen kiireellisenä vielä tällä kaudella, mikä ei onnistu ilman opposition tukea. Jos perustuslakia muutetaan kiireellisesti, lait, jotka antavat turvallisuusviranomaisille lisää valtuuksia, voidaan hyväksyä pelkästään hallituspuolueiden äänillä.

Koska se ei onnistu ilman pääoppositiopuolue Sdp:tä, se ilmoitti ottavansa kantaa perustuslakikysymykseen vasta kun tietää, mitä kaikkea sen turvin ollaan säätämässä.

Myös Helsingin Sanomat totesi keväällä, ettei perusoikeuksia koskevaa perustuslakimuutosta tulisi tehdä tietämättä, mitä kaikkea sen nojalla pian säädettäisiin. Niinhän ei periaatteessa pitäisi olla, sillä perustuslakia ei kuuluisi nähdä tällä tavalla alisteisena tavallisille laeille, mutta hallituksen suopea suhtautuminen viranomaisten laveimpiinkin pyyntöihin pakotti kyyniseksi.

Valitettavasti epäluulo osoittautui perustelluksi. Hallitus ahnehtii liikaa. Se hakee julkiset perustelunsa ja oikeutuksensa kansallisesta turvallisuudesta ja venäläisistä vakoojista, mutta yrittää samalla laventaa esimerkiksi poliisin oikeuksia radikaalisti ikään kuin sivutuotteena. Koplaus on sen tietoinen linjaus.

Siksi perustuslain kymmenettä pykälää ei pidä säätää kiireellisesti, ellei viranomaisille valtuuksia antavia lakiesityksiä muuteta selvästi.

Luitko jo nämä?