Paraislainen Marja Lindén on kummi kolmelle, joita ei tunne – kummien puuttuminen ei ole jatkossa este kasteelle

Paraislainen Marja Lindén on kummi kolmelle ihmiselle, jotka ovat hänelle täysin vieraita.

Kerran seurakunnassa töissä olevaa Lindéniä pyydettiin kummiksi kesken työpäivän, kun aikuisrippikoulua käynyt mies halusi kasteen. Toisen kerran hän päätyi kummiksi rippikoulun yhteydessä.

Viimeisin kerta oli tänä vuonna, kun Turussa järjestettiin yhteiskaste rippikouluikäisille nuorille. Joukossa oli yksi nuori, jonka lähipiiristä ei löytynyt sopivia kummeja.

– Ajattelen, että se on palvelus ja hyvän ihmisen teko, joka on auttanut näitä ihmisiä heidän elämänvalinnassaan, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä työskentelevä Lindén perustelee kummiksi ryhtymistä.

Kirkolliskokous hyväksyi tiistaina aloitteen, joka tarkoittaa sitä, ettei Lindénin kaltaisia vapaaehtoisia kummeja enää tarvita. Tällä hetkellä evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi kastettavalla on oltava vähintään yksi kirkkoon kuuluva kummi.

Jatkossa kasteen voisi toimittaa poikkeustilanteissa kirkkoherran luvalla ilman kummeja, täsmentää arkkipiispa Tapio Luoma.

– Kummiudesta on keskusteltu kirkolliskokouksessa vuosien mittaan useinkin, eikä tähän liity mitään suurta dramatiikkaa. Kyse on siitä, ettei kukaan jäisi ilman kastetta sen takia, ettei hänelle löydy kummeja, Luoma perustelee.

Asia menee seuraavaksi kirkkohallituksen valmisteltavaksi.

Myös isovanhemmat kelpaavat kummeiksi

Kirkon näkökulmasta kummien löytäminen ei ole tähänkään asti ollut valtava ongelma.

Kirkon tutkimuskeskus selvitti asiaa vuosina 2018–2020 toteutetussa Kaste ja kummi -tutkimushankkeessa. Vain yksi prosentti tutkimukseen vastanneista kertoi lapsen jääneen kastamatta sen takia, ettei hänelle löytynyt kirkkoon kuuluvaa kummia.

Turun Martinseurakunnan vs. kirkkoherra Saara Palmunen kertoo törmäävänsä työssään asiaan silloin tällöin. Kummin puuttuminen ei ole hänen mukaansa kertaakaan estänyt kastetta.

– Usein kummi löytyy ihan sillä, että keskustellaan perheen kanssa ja skannaillaan lähipiiriä, kuka sopisi kummiksi. Tarvittaessa on seurakunnasta etsitty joku ihminen, joka kelpaa kummiksi ja suostuu tehtävään, Palmunen taustoittaa.

Kirkkoherra Saara Palmunen kuvailee videolla, miksi jokainen kastettava ansaitsee oman kummin.

Palmusen mukaan vanhemmat eivät välttämättä tule ajatelleeksi, että kummina voi toimia myös lapsen isovanhempi.

Tällainen tilanne on esimerkiksi arkkipiispa Tapio Luomalla, jonka kummeina toimivat hänen isänsä vanhemmat.

– Kummiuteen liittyy vanhastaan sellainen ajatus, että jos käy niin, etteivät omat vanhemmat kykene huolehtimaan lapsesta, silloin kummit ottavat kasvatusvastuuta. Tämä ulottuvuus on ehkä häipynyt vuosikymmenten mittaan, Luoma huomauttaa.

Nykymaailmassa kummiuden merkitys ihmissuhteiden rakentajana näyttäytyy usein tärkeämpänä kuin hengelliset tehtävät.

Myös kirkko pitää Luoman mukaan tärkeänä, ettei kummiuden sisältöä hämärretä. Ihanteena on nimetä kummeiksi henkilöitä, joilla on mahdollisuus sitoutua kummisuhteen rakentamiseen kastettavan kanssa.

Lindén muistaa kummilapsiaan ajatuksissaan

Paraislaista Marja Lindéniä ei harmita olla kummi vieraille ihmisille.

Hänelle on jäänyt mieleen erityisesti viimeisin kaste, jossa hänet kutsuttiin nuoren viereen kastemaljan ääreen, vaikka he eivät tunteneet toisiaan.

– Minulle itselleni oli merkityksellistä, etten ollut vain nimi papereissa, vaan perhe halusi, että olen kastetilaisuudessa läsnä.

Lindénillä on kaikkiaan kahdeksan kummilasta, joista viisi kuuluu hänen lähipiiriinsä. Yksi kummilapsista on hänen oma lapsenlapsensa.

Hän sanoo, että suhde jokaiseen kummilapseen on erilainen. Myös kolme sattumalta tullutta kummilasta ovat hänen ajatuksissaan.

– Heitä kaikkia olen aina joskus muistellut ja muistanut myöskin rukouksissa. Ajattelen, että he elävät omaa elämäänsä jossain.