Kertaalleen jo helpottanut inflaatio laukkaa jälleen, ja keskuspankit nostavat korkoja.

Asuntolainaajille ja muille velallisille se tarkoittaa kasvavia lainakustannuksia, pankeille taas kasvavia tuottoja.

Pankkien niin sanottu korkokate on kasvussa: ulos lainatuista rahoista saa asiakkailta jo roimia korkoja, mutta käyttötileillä lojuville rahoille maksetaan hyvin matalia ja osin laskevia korkoja.

Esimerkiksi S-pankki ei maksa käyttötileillä oleville rahoille lainkaan korkoa. S-pankin tilien ja maksamisen tuoteryhmäpäällikkö Olli Myöhänen perustelee asiaa sillä, että käyttötilin tehtävä on etupäässä palvella arjen maksamista ja rahankäyttöä.

– Säästämiseen ja puskurirahaston kerryttämiseen tarjoamme erillisiä säästötilejä.

Käyttötilille korkoa ei maksa myöskään Oma Säästöpankki eikä Ålandsbanken. POP-pankki maksaa käyttötilille juuri nollan ylittävää korkoa, jonka suuruus on 0,05 prosenttia.

Vielä vuonna 2023, kun markkinakorot olivat huippulukemissaan eli yli neljässä prosentissa, S-pankki oli ainoita käyttötileille talletuskorkoa maksavia pankkeja 0,3 prosentin korollaan. Pian samana vuonna useimmat pankit alkoivat maksaa maksaa käyttötileille pientä korkoa.

Nyt suunta on päinvastainen.

Käyttötilien keskimääräinen talletuskorko on ollut laskussa, vaikka markkinakorot ovat nousseet viime vuoden keväästä lähtien.

Esimerkiksi S-pankki laski keväällä käyttötilin talletuskoron nollaan. Nordea taas rajasi viime vuonna käyttötiliensä 0,25 prosentin talletuskorkoa niin, että sitä ei makseta 10 000 euron ylittävästä osasta.

Tällaiset muutokset ovat laskeneet talletuskorkoja pian parin vuoden ajan.

Nykyinen inflaatio syö käyttötileiltä yli miljardi euroa

Pankkien kanta on selvä: asiakkaita ei suositella pitämään käyttötileillä isoja summia. Rahat, joita ei tarvita toviin, tulisi sen sijaan siirtää säästötilille.

Muutaman vuoden takaisen korkopiikin ja nollakorkojen väistymisen myötä pankit ovat laajentaneet huomattavasti tarjoamiensa tilien kirjoa.

Nyt tarjolla on erilaisia käyttö- ja säästötilien välimaastoon sijoittuvia tilejä, joille maksetaan varsinaista käyttötiliä enemmän korkoa niin, että rahoja ei silti tarvitse sitoutua pitämään tilillä tiettyä määräaikaa.

Useimmilla tällaisista säästötileistä rahat saa siis käyttöön milloin hyvänsä, kun ne siirtävät ensin käyttötilille. Siirtojen määrällekään ei ole monilla tileillä lainkaan rajoituksia.

Esimerkiksi Oma SP:ssä asiakkaat pääsevät hyötymään korkotason noususta muun muassa niin sanotulla säästötalletustilillä, jonka korko määräytyy euriborin ja asiakaskohtaisen marginaalin perusteella.

– Näin yleisen korkotason nousu välittyy myös asiakkaiden saamiin talletuskorkoihin viitekoron nousun myötä. Samalla asiakkaiden varat säilyvät joustavasti käytettävissä ilman nosto- tai siirtorajoituksia, viestintäjohtaja Pirjetta Soikkeli sanoo.

Vaikka joustavia säästötilejä on saatavissa kaikista pankeista, suomalaiset makuuttavat perinteisillä käyttötileillä lähes 56 miljardia euroa.

Joustavilla säästötileillä puolestaan on hieman vajaa 16 miljardia euroa.

Syyskuun inflaatiovauhdilla tallettajat menettevät 56 miljardin potista yli miljardin vuodessa, kun hinnat nousevat eli rahan arvo laskee.

Professori: Vastuu on asiakkailla

Rahoituksen professori Peter Nyberg toteaa, että pankeilla on varaa pitää käyttötilien korot nollassa tai matalina, kun asiakkaat näyttävät olevan tyytyväisiä vallitsevaan tilanteeseen.

– Jos asiakkaat suostuvat pieniin korkoihin eivätkä siirrä rahojaan muualle, niin pankki totta kai tarjoaa vain sitä pientä korkoa tai ei korkoa lainkaan.

Tilanne olisi toisenlainen, jos asiakkaat kilpailuttaisivat pankkeja hanakammin. Suomessa sitä ei kuitenkaan juuri tehdä.

Nyberg lisää, että pankkien on kannattavampaa tarjota parempaa korkoa maksavia säästötilejä käyttötilien rinnalla.

– Erillinen säästötili antaa pankille mahdollisuuden maksaa parempaa korkoa sitä aktiivisesti hakeville asiakkaille niin, että samalla ei jouduta nostamaan kaikkien muidenkin asiakkaiden korkoa.

Nyberg arvelee, että monet kotitaloudet katsovat talletuksissaan vain rahojen nimellisarvoa – eikä reaaliarvoa, jossa huomioidaan inflaation vaikutus.

Järkiperusteita kuluttajien käytökselle ei ole.

– Varsinkin jos säästötililtä voi ottaa nopeasti rahaa ja siirtää rajoituksetta käyttötilille, niin ilman muuta rahat kannattaisi pitää sillä tilillä, missä on suurempi korko.

Professori lisää, että parempaa tuottoa rahoilleen saa tietysti sijoittamalla osakkeisiin tai korkoihin.

Muutaman kuukauden tai parin vuoden mittaisille määräaikaistalletuksille pankit maksavat jo usean prosentin korkoa.

Osakkeiden historiallinen nimellistuotto taas on ollut vuodessa keskimäärin kahdeksan prosentin luokkaa. Lukema ei huomioi inflaation vaikutusta.

Määräaikaistalletusten puolella talletuskorot ovat nousseet jo runsaasti:

Ylen aiemmin syksyllä haastattelema Aktian säästämisen ja sijoittamisen johtaja Thomas Lindholm kertoo, että korkojen nousu on ohjannut lisää rahaa määräaikaistalletuksiin.

Source: Yle · Petteri Lindholm

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira