Pälkäneen rauniokirkon lasikatto valmistui – ”Meillä on taivas kattona edelleen”

Lasikaton rakentaminen keskiaikaiseen kivikirkkoon on poikkeuk­sellista. Pälkäneen vanha rauniokirkko ehti olla ilman kattoa 130 vuotta.

17:28

Pitkä odotus Pirkanmaan Pälkäneellä on päättynyt, kun keskiaikainen rauniokirkko on saanut lasikaton.

Viralliset avajaiset pidetään ensi keväänä, mutta Yle pääsi tutustumaan uudistuneeseen kirkkoon jo nyt.

Pyhän Mikaelin kirkko, joka tunnetaan myös Pälkäneen rauniokirkkona, ehti olla ilman kattoa yli 130 vuotta sen jälkeen, kun sen katto sortui myrskyssä joulukuussa 1890.

Yli sadan vuoden katottomuus oli yksi syy sille, miksi uuden katon haluttiin olevan lasia.

Suojeluyhdistyksen puheenjohtaja, hankkeen pääsuunnittelija ja työmaan vetäjä Carita Lindholm uskoo, että ihmiset haluavat jatkossakin nähdä kirkkoon tullessaan tähdet ja kuun.

– Meillä on taivas kattona edelleen.

Korkean lasisen katon lisäksi kirkko sai remontissa myös uuden lattian.

Aiemmin muurien keskellä oli ruohoa kasvava maapohja, nyt tilalla on liuskekivestä valmistettu lattia.

Kivilattian päällä on niin ikään uudet kirkonpenkit ja alttaripäätyyn on nostettu valaistu kelopuuristi.

Äänet kaikuvat kirkossa, jonka materiaalit ovat pääasiassa kiveä ja lasia. Puheista saa kuitenkin hyvin selvää ja musiikkiesitykset soivat kauniisti.

Tilaan voi todella hyvin kuvitella esimerkiksi tunnelmallisen vihkitilaisuuden tai jumalanpalveluksen.

Säävarausta ei enää tarvita

Katottomuudesta huolimatta rauniokirkossa on pidetty tilaisuuksia – tosin säävarauksella.

Toisinaan rauniokirkkoon varattu tilaisuus on jouduttu siirtämään 1830-luvulla rakennettuun Pälkäneen nykyiseen kirkkoon.

Nyt tällaista varausta ei enää tarvitse tehdä, joten kirkon käyttömahdollisuudet moninkertaistuvat, arvioi Pälkäneen seurakuntaa edustava Juhani Järvinen.

Järvinen on Pälkäneen seurakunnan kirkkovaltuuston jäsen sekä kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja. Lisäksi hän on ollut mukana rakennushankkeessa talkoolaisena.

Vuonna 2002 perustetun suojeluyhdistyksen tavoitteena on alusta asti ollut suojella rauniokirkko kattamalla sen muurit.

Kate suojaa rauniota sään vaihteluilta ja samalla se suojaa kävijöitä sateelta sekä tekee kirkosta helpommin käytettävän.

Budjetissa pysyttiin

Hintaa hankkeelle tuli noin 660 000 euroa.

Carita Lindholmin mukaan budjetissa pysyttiin, sillä talkootyön avulla oli mahdollista säästää kuluissa.

– Olen kiitollinen tästä talkooporukasta ja loistavasta yhteistyöstä, jota rahoittajien, viranomaisten ja rakentajien kanssa on ollut.