Itärajan esteaita on ajanut Venäjältä tulevat laittomat rajanylittäjät etsimään uutta reittiä Suomeen. Yksi tällainen alue on Ilomantsissa.

Tältä näyttää itäraja rajavyöhykkeellä Ilomantsissa.

19:04

Ilomantsin asumattomista seuduista on tänä vuonna tullut yleisin reitti laittomaan rajanylitykseen. Rajanylittäjät pyrkivät Venäjältä Suomeen alueilta, joille ei ole rakennettu esteaitaa.

Kuluvan vuoden 13 rajanylityksestä kahdeksan on tapahtunut Pohjois-Karjalassa, joista seitsemän Ilomantsissa.

Pohjois-Karjalassa ja Ilomantsissa esteaitaa on vähän. Maakunnassa itärajan pituus on 304 kilometriä, ja esteaitaa on 35 kilometrin matkalla.

Rajan läheisyydessä Ilomantsissa kulkee matkailureitti Sotatie. Sen varrella on taistelupaikkoja ja muistomerkkejä. Merkitty reitti kulkee pitkin sorapäällysteisiä pikkuteitä ja kymmenkunta kilometriä rajavyöhykkeen vieressä. Asuttuja taloja reitin varrella on vain muutamia.

Leminahontie Öykkösenvaarasta. Panssarintorjuntatykki.
Kesäkuun alussa maahan saapunut kaksikko käveli tätä tietä ja jäi kiinni Möhkön kylässä. Kuvassa on panssarintorjuntakanuuna Öykkösenvaaran sotahistoriallisella muistoalueella. Kuva: Tanja Perkkiö / Yle

Venäjälle on tieltä paikoin matkaa vain joitakin satoja metrejä.

Kesäkuussa Ilomantsin Möhkössä rajan yli saapui kaksi henkilöä. Elokuussa yksi henkilö tuli maahan Mutalahdessa. Syyskuussa Ilajanjärven syrjäiseltä alueelta otettiin kiinni yksi rajanylittäjä, lokakuun lopulla kaksi ja marraskuussa jälleen yksi. Lisäksi on yksi tapaus Joensuun Tuupovaarassa.

Aiemmissa tapauksissa nousi usein esille etelämpänä oleva Kiteen Välivaara.

Kaikki tänä vuonna maahan tulleet ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa. Rajavartiosto ei kerro heidän kansalaisuuksiaan, mutta on vahvistanut, että suurin osa heistä on kertonut paenneensa joko rintamalta tai rintamalle joutumista.

Rajavyöhykkeen merkki puussa, keltainen tolppa, puomi ja kyltti.
Rajavyöhyke on alue ennen varsinaista rajaa. Siellä ei saa liikkua ilman rajavyöhykelupaa. Kuva: Tanja Perkkiö / Yle

Paikalliset luottavat rajavartiostoon

Moni ilomantsilainen on tottunut elämään rajan tuntumassa ja suhtautuu tilanteeseen rauhallisesti.

Eläkepäiviksi takaisin synnyinseudulleen kolme vuotta sitten palanneen Pirkko Eskolinin synnyinkoti on 700 metrin päässä rajasta.

– Ei pelota yhtään, vaikka pihasta näkyy Venäjälle.

Jonne Tanskanen, Pirkko Eskolin ja Jani Kuivalainen ovat ilomantsilaisia. Yhdistelmäkuva.
Jonne Tanskanen, Pirkko Eskolin ja Jani Kuivalainen kokevat rajan läheisyyden olevan osa Ilomantsia. Kuva: Tanja Perkkiö / Yle

Lukiolainen Jonne Tanskanen kertoo, että nuoret puhuvat rajan turvallisuudesta, kun jotain tapahtuu. Viimeksi näin kävi marraskuun 11. päivänä, kun rajavartiosto tiedotti henkilön ylittäneen rajan Ilomantsissa. Rajapartio otti tämän kiinni.

– Minulla on kova luotto Suomeen ja Rajavartioston toimintaan, Tanskanen kertoo.

Jonne Tanskanen kertoo mitä hän ajattelee rajaturvallisuudesta Ilomantsissa

Esteaidan puute selittää siirtymän

Eversti Matti Pitkäniitty Rajavartiolaitoksen esikunnasta kertoi Ylelle aiemmin, että Kaakkois-Suomessa esteaita toimii pelotteena mahdollisille rajan yli pyrkijöille. Kaakkois-Suomessa aitaa on 140 kilometriä.

Karttakuvaan on merkitty Suomussalmi, Ilomantsi ja Imatra sekä merkitty mustat raksit itärajalle kohtiin, joista on tullut laittomia rajanylittäjiä.
Tänä vuonna Venäjältä on tultu laittomasti Suomeen kartan rastien esittämistä paikoista. Kartta on suuntaa-antava. Kuva: Pauliina Tolvanen / Yle, Mapcreator, Openstreetmap

Pohjois-Karjalan harvaan asutuille korpimaille, kuten Ilajanjärven seudulle, aitaa on rakennettu vain pieniä pätkiä. Myöskään Venäjän puolella rajaa ei ole teitä tai asutuskeskittymiä.

Ilomantsilainen Joni Kuivalainen ei pidä aitaa ratkaisevana asiana maahantulon estämisessä.

– Jos sieltä haluaa tulla, niin valitettavasti pääsee tulemaan. Kaikki kuitenkin jäävät kiinni, Kuivalainen sanoo.

Myös eversti Matti Pitkäniityn mukaan laittomista rajanylityksestä epäillyt on tähän mennessä saatu kiinni.

Viimeisin soitti itse hätäkeskukseen saavuttuaan Suomeen.

– Meillä ei ole tiedossa, että kukaan olisi tänä vuonna päässyt läpi, Pitkäniitty toteaa.

Hirvitorni rajavyöhykkeellä. Keltainen tolppa merkitsee rajavyöhykkeen rajaa.
Rajan läheisyydessä metsästetään. Keltainen pylväs tornin takana on rajavyöhykkeen merkki. Kuva: Tanja Perkkiö / Yle

Hänen mukaansa kiinniotetut henkilöt eivät ole käyttäytyneet uhkaavasti kiinniottotilanteissa, eikä heistä ole ollut välitöntä vaaraa rajaseudun asukkaille.

Maahantulijoilla on ollut mukanaan muun muassa kaasusumutteita ja maastossa yöpymiseen tarvittavia varusteita.

Source: Yle · Tanja Perkkiö

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira