Forssan kaupunki on päivittänyt noin 600 työntekijän henkilöstöään koskevan päihde- ja riippuvuusohjelmansa.

Marraskuun alussa voimaan astuvassa ohjelmassa perinteisen päihdenäkökulman rinnalle on nostettu toiminnalliset riippuvuudet: rahapelaaminen, digipelaaminen, somen ja internetin ongelmakäyttö, ostoriippuvuus sekä työnarkomania.

Taustalla on myös havainto siitä, että työelämä on muuttunut vaativammaksi ja paineet moninaisemmiksi kuin ennen.

Puhelin kulkee mukana kaikkialle, tavoitettavuutta odotetaan jatkuvasti, ja digitaaliset palvelut, kuten kaupat, pelit ja sosiaalinen media ovat aina käden ulottuvilla. Tämä voi altistaa uudenlaisille, aiemmin tunnistamattomille riippuvuuksille.

Kuntien päihdeohjelmat perustuvat työturvallisuus- ja työterveyshuoltolakiin, yksityisyyden suojaa koskevaan lakiin sekä tietosuoja-asetukseen. Ohjelman tarkoitus on auttaa ajoissa, ei rangaista tai kytätä.

Muutoksia työkyvyssä voivat olla esimerkiksi keskittymisvaikeudet, jatkuva digilaitteiden käyttö työajalla, toistuvat palkkaennakkopyynnöt, työtehon lasku sekä vetäytyminen ja ärtyneisyys.

Puhelin houkuttelee meitä kaikkia

Forssan kaupungin henkilöstöasiantuntija Eija Kotikallio kertoo, että ajatus toiminnallisten riippuvuuksien lisäämisestä syntyi, kun useat muut kunnat olivat tehneet samoin.

Kotikallion mukaan ilmiö on yleistynyt työelämässä. Esimerkiksi Lempäälän kunta lisäsi toiminnalliset riippuvuudet päihdeohjelmaansa jo vuonna 2019.

– Kyllä puhelin on sellainen aikamoinen vekotin, että se houkuttelee itseänikin. Jos rupeaa katsomaan kissavideoita, huomaa yhtäkkiä, että kaksi tuntia on hupsahtanut, Kotikallio sanoo.

Videossa henkilöstöasiantuntija Eija Kotikallio kertoo, miksi hän on tyytyväinen Forssan uuteen päihdepäivitykseen:

Hänen mukaansa some ja digilaitteet ovat tuoneet työelämään uudenlaisen, koukuttavan elementin.

– Se antaa meille dopamiinia, joka houkuttelee. Hyvin äkkiä ihmiset tarttuvat kännykkään kahvihuoneessa ja katsovat, mitä sieltä löytyy. Mutta varmasti meistä jokainen tarvitsee mikrotauon, jossa venyttelee ja katsoo, onko joku laittanut johonkin perheryhmään viestiä.

Kotikallio näkee, että työelämän vaatimukset ja epävarmuus ovat lisääntyneet samaan aikaan, kun digitaaliset houkutukset ovat yleistyneet.

Työnarkomaniassa ahkeruus muuttuu haitalliseksi

Yksi ohjelman kiinnostavimmista lisäyksistä on työnarkomania, joka näyttäytyy työyhteisössä usein positiivisena. Monesti työyhteisössä jopa nostetaan jalustalle henkilö, joka tekee paljon töitä.

– Jos oma käytös muuttuu pakonomaiseksi eli asioiden jatkuvaksi varmisteluksi, se ei ole enää tervettä, Kotikallio sanoo.

Esihenkilön kannattaa tarttua konkreettisiin havaintoihin: venyvätkö työpäivät, kertyykö ylitöitä, onko sinulla paljon työtä juuri nyt ja voiko tiimi auttaa?

Nainen istuu puisella tuolilla ulkoterassilla vaalean rakennuksen edessä, yllään musta nahkatakki ja “Valentino”–tekstillä varustettu paita.

Toiminnalliset riippuvuudet vaikeampia tunnistaa kuin päihteet

Toisin kuin päihtymys tai huumeet, toiminnalliset riippuvuudet eivät näy testeissä, mikä tekee niistä nykyajan työelämässä erityisen hankalia tunnistaa.

– Oireet ovat epämääräisiä, mutta jos jokin huolestuttaa, tärkeintä on, että siitä puhutaan, Kotikallio sanoo.

Esihenkilön ei tarvitse olla asiantuntija siinä, mikä diagnoosi taustalla on. Tärkeintä on, että hän huomaa muutoksia ja ottaa ne puheeksi.

Kollaasikuva, jossa verkon rahapelejä, sekä luurit päässä oleva henkilö.

Myös työkaverilla on ohjelmassa oma roolinsa. Kotikallio muistuttaa, että muutoksia huomaa usein ensin työkaveri, ei esihenkilö.

– Työkaverin tehtävä on pitää huolta hyvästä työyhteisöstä. Jos huomaa muutosta työkaverissa, voi lähteä juttelemaan hänen kanssaan suoraan, jos siltä tuntuu. Myös esihenkilön kanssa voi aina jutella huolesta, Kotikallio sanoo.

Oman työkyvyn ylläpito tärkeää

Kotikallio näkee, että nykyisessä työelämän murroksessa oman työkyvyn ylläpitäminen nousee entistä tärkeämmäksi.

Nyt puhutaan jo siitä, että töissä pitäisi jaksaa lähes 70-vuotiaaksi asti.

– Sillä on merkitystä, että työntekijä pitää huolta omasta työhyvinvoinnistaan, osaamisestaan ja jaksamisestaan. Sinä itse vastaat siitä, millainen sinun työkykysi on. Tässä ajassa se nousee minun mielestäni aika vahvaksi asiaksi, Kotikallio toteaa.

Ladataan lomaketta...

Source: Yle · Maarit Piri-Lahti

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira