Poikkeukselli­sen suuri muikkukanta on johtanut kalojen koon rajuun pienenemiseen. Sen myyminen on hankalaa. Muikkupaljous hyödyttää järven petokaloja.

Päijänteen muikun pieneneminen vaikuttaa kalastamiseen ja muiden kalalajien elämään. Video: Mika Moksu / Yle

13:44

Päijänteen maankuulu suurikokoinen muikku on kutistunut. Vielä muutamia vuosia sitten se kasvoi yhden kesän aikana 12–14 -senttiseksi. Nyt pituus jää kymmenen sentin tietämille. Se on samaa kokoluokkaa kuin muilla tunnetuilla muikkujärvillä, Saimaalla ja Pielisellä.

Syy muikun huomattavaan pienenemiseen on niiden määrässä. Muikkua on Suomen toiseksi suurimmassa järvessä poikkeuksellisen paljon. Edellisen kerran muikkua on ollut Päijänteessä yhtä paljon 1990-luvulla.

Muikkujen paljous vaikuttaa niiden ravinnon määrään. Kun kalakanta kasvaa rajusti, lisääntyy kilpailu ravinnosta. Kun ruuan määrä vähenee, kasvu hidastuu. Yhtälö on muikun itsensäkin kannalta karu.

– Kyllähän se on myös huonommassa kunnossa. Muikku elää Päijänteessä normaalisti noin neljävuotiaaksi. Nyt melkeinpä kolmen vuoden ikäisenä se kuolee pois. Varmasti muikun kunnolla on vaikutusta siihen, sanoo Hämeen Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Tomi Ranta.

Ammattikalastaja lajittelee muikkusaalista.
Ammattikalastajilla Päijänteen muikun suuri koko oli pitkään merkittävä myyntivaltti. Kuva: Mika Moksu / Yle

Päijänteellä muikkusaalis on tilastoitu tarkkaan 1980-luvun alkuvuosilta asti. Ne kertovat, että muikun koon ja määrän heilahteluja on ollut ennenkin.

– 1980-luvulta 1990-luvun puoleen väliin oli viidentoista vuoden selkeä muikkukatojakso. Sitten kanta taas nousi ja jälleen sitten romahti. Nythän sellaista ei ole ollut enää kahteenkymmeneen vuoteen, muikkukanta on hiljalleen koko ajan vahvistunut, Ranta kertoo.

Myyntivaltti katosi

Muikku on sisävesien ammattikalastajille erittäin tärkeä laji. Viime vuosina muikku ja kuha ovat vuorotelleet siinä, kumman saalis on rahallisesti arvokkaampi. Päijänteen ammattikalastajille muikkutilanne on hankala. Kalaa on paljon, mutta kilpailu markkinoista on kovaa.

Aiemmin Päijänteen muikun suuri koko oli alueen kalastajille selkeä myyntivaltti. Iso muikku on ollut haluttua koko maassa, koska se on monien mielestä parempaa savustukseen kuin pikkumuikku.

Muikkuja styroksiastiassa.
Kymmenessä vuodessa Päijänteen muikkusaalis on romahtanut neljäsosaan. Kuva: Mika Moksu / Yle

Nyt tilanne on vaikea. Samankokoista muikkua on markkinoilla paljon, ja esimerkiksi Puruveden muikulla juuri pienempi koko sen myyntivaltti.

Päijänteellä kalastus onkin vähentynyt rajusti.

– Kymmenen vuotta sitten kaupallisen troolauksen saalis noin 200 tonnia muikkua. 2024 se oli tippunut jo alle 50 tonnin, Ranta sanoo.

Ravintoketju toimii

Järven asukeille muikkujen suuri määrä on kaksipiippuinen juttu. Hämeen Kalatalouskeskuksen Tomi Ranta sanoo, että yksi kärsijä on siika. Muikku ja siika kilpailevat samasta planktonista, ja tiheä muikkuparvi pärjää kilpailussa siikaa paremmin.

Etenkin Päijänteen laajojen selkävesien siika kärsii muikkujen paljoudesta. Ne siian muodot, joiden elinpiiriä ovat esimerkiksi lahtivedet, pärjäävät paremmin.

Päijänteen uhanalainen taimen on puolestaan selkeä hyötyjä. Sama koskee muita petokaloja, kuten ahventa ja kuhaa.

Ahven on hyvä esimerkki. Vapaa-ajankalastajien keskuudessa Päijänne tunnettiin pitkään ”pienten ahventen Päijänteenä” ja ilkikurisimmat vertasivat ahvensaliin olevan Päijänteestä yhtä hyvän kuin kaivosta onkiessa.

Tilanne on muuttunut, kun aiempaa kuumemmat kesät ja lämpimämpi vesi ovat kiihdyttäneet ahvenen kasvua. Kun yhtälöön lisätään runsaasti katettu muikkubuffet, on Päijänteestä tullut viimeisen vuosikymmenen aikana tunnettu suurahvenjärvi.

– Ahvenen kalastajia tulee Päijänteelle paljon myös muualta Suomesta, mikä ei vielä kymmenen vuotta sitten olisi tullut kuuloonkaan, Ranta sanoo.

Source: Yle · Mika Moksu

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira