Pikkukuntien yleinen ongelma iski nyt Padasjoella: koulun hintalappu nousi kipurajan yli

Kuntaliiton mukaan on tavallista, että rakennus­hankkeiden hinnat karkaavat valmistelun aikana. Summat voi arvioida yläkanttiin, mutta sekään ei ole ratkaisu.

8:33

Kuntien on vaikea pysyä nousevien rakennuskustannusten perässä, sanoo Kuntaliiton asiantuntija.

Monessa kunnassa on tarve vähentää tilojen käyttöä, koska väki vähenee ja rahaa pitää säästää. Tämän vuoksi kuntien on usein järkevää rakentaa uusia, monikäyttöisiä tiloja, sillä vanhat voivat olla huonossa kunnossa.

Rakennuskustannukset kuitenkin kasvavat nopeasti, ja hinta ehtii nousta käsittelyjen aikana.

Päijät-Hämeessä Padasjoella päättäjät ja viranhaltijat totesivat vastikään, ettei kuntaan ole mahdollista saada uutta, eri palveluja saman katon alle yhdistävää kiinteistöä. Ainakaan sillä rahalla, jolla valtuusto olisi sen halunnut.

Kun Petri Härkönen aloitti tänä syksynä Padasjoen kunnanjohtajana, hän pääsi heti alkuun tutustumaan kunnan tärkeimpään rakennushankkeeseen.

Valtuusto päätti kevättalvella, että kuntaan rakennetaan uusi koulurakennus. Hinta saisi olla enintään 10 miljoonaa euroa.

Keskusteluissa suunnittelijoiden ja arkkitehtien kanssa Härköselle kävi pian selväksi, ettei 10 miljoonaa euroa riittäisi alkuunkaan.

– Lisäksi laadin aika laajan paketin erilaisia laskelmia ja selvityksiä. Keräsin yhteen kaiken olemassa olevan tiedon, ja sekin osoitti, ettei tähän tulla pääsemään, Härkönen kertoo.

Uusi rakennus yhtenäiskoululle, lukiolle ja liikuntatiloille maksaisi vähintäänkin 15 miljoonaa euroa eli 50 prosenttia enemmän kuin valtuusto halusi.

Pitkä aika päätöksestä toteutukseen riivaa julkista sektoria

Padasjoen tilanteessa on tuttuja piirteitä, toteaa kehittämispäällikkö Mikko Simpanen Kuntaliitosta. Julkisella sektorilla uudisrakentamisen aikataulu venyy herkästi. Ensimmäisten suunnitelmien jälkeen on vielä monta vaihetta, jotka on käytävä läpi ennen urakan ostamista.

Kunnissa viranhaltijan on esiteltävä investointi päätöksenteon eri portaissa, ja valtuutettujen on hyväksyttävä se. Aikatauluun vaikuttavat myös lausuntojen kerääminen ja mahdolliset valitukset päätöksistä.

– Kun viimein päästään toteutukseen, aikaa on saattanut kulua sen verran paljon, että kustannusarvio on hapantunut, Simpanen summaa.

Rakennuskustannukset ovat nousseet nopeasti muutaman vuoden aikana maailmanlaajuisten kriisien vuoksi.

Tavallista päätöksentekoprosessia on vaikea kiihdyttää, mutta Simpasen mukaan huolellinen valmistelu ja vaihtoehtojen rajaaminen voivat sujuvoittaa prosessia.

Yksi tapa välttyä yllätyksiltä on arvioida kustannukset yläkanttiin jo alun pitäen.

– Nurinkurinen puoli on se, että se näyttää heti alkuun aivan turhan kalliilta. Nousee kysymys, miksi näin, ja onko meillä varaa tällaiseen.

Riskinä on, että urakoitsijat nostavat tarjouksiaan tietäessään, millaisen summan käyttämiseen kunta olisi valmis.

Toisaalta hinnan määrittävät joka tapauksessa markkinat, eikä kaikkeen ole mitenkään mahdollista varautua.

– Vaikka kuinka lasketaan ja mietitään jokaisen naulan hinta, tarjoukset määrittelevät hinnan. Maailmantilanne onkin voinut taas muuttua siitä, kun asiaa lähdettiin miettimään, ja hinta onkin jotain käsittämätöntä, Simpanen pohtii.

Hän painottaa, että kun lapsille ja nuorille tarvitaan terveet ja turvalliset koulutilat, ei kunnilla joka tapauksessa ole muita vaihtoehtoja kuin etsiä keinot ja rahat niiden toteuttamiseen.

Padasjoella on haettu vaihtoehtoja sisäilmaongelmista kärsivän Pappilanmäen koulun tiloille jo kolmisen vuotta, kertoo kunnan vs. kiinteistöpäällikkö Harri Hirvonen.

Vaikka Pappilanmäen koulun korvaaminen uudella rakennuksella kariutui, ei suunnittelua tarvitse aloittaa nollasta. Hirvosen mukaan esimerkiksi kilpailutusta varten laadittuja asiakirjoja on mahdollista hyödyntää uudelleen.

Seuraavaksi kunta tarkastelee uudelleen halvempaa vaihtoehtoa, jossa Kullasvuoren alakoulun yhteyteen rakennettaisiin vaiheittain uusia tiloja varhaiskasvatukselle ja opetukselle.

Koska uudisrakennusta ei voidakaan toteuttaa Pappilanmäkeen, parempien koulutilojen valmistuminen viivästyy puoli vuotta tai vuoden, arvioi kunnanjohtaja Petri Härkönen.