Oudot työnhakijat väärentävät jopa kasvonsa videohaastatteluihin – testasimme, miten huijaus toimii

Rekrytoija Susanna Aho joutui lokakuussa outoon tilanteeseen. Hän tajusi haastattelevansa etänä työnhakijaa, joka oli väärentänyt sekä kasvonsa että äänensä tekoälyn avulla.

– Ruudun toisella puolella oli sellainen kuminaama, että oli aivan selvää, että kyseessä oli deepfake, Upcloud-pilvipalveluyhtiössä työskentelevä Aho kertoo Ylelle tilanteesta.

Henkilö näytti Ahon mukaan oudolta, ja kuvan- ja äänenlaatukin oli heikko.

– Huomasin, ettei kyse ollut pelkästään yhteysongelmasta, vaan jostain muusta. Henkilö yritti myös matkia brittiaksenttia äänen väärentämisen avulla.

Myös Yle testasi kasvojen ja äänen väärentämistä videopuhelussa Susanna Ahon kanssa. Lopputuloksen näet yllä olevasta videosta.

– Ei ollut ollenkaan huonoimmasta päästä tämä teidän deepfake. Kun on muutaman nähnyt, niin silloin feikin huomaa aika nopeasti.

Nämä asiat herättivät Ahon epäilykset Ylen testissä:

Ilmiö on Ahon mukaan yllättävän suuri. Kun yrityksen avoimeen tekniikan alan tehtävään tulee satoja hakemuksia, jopa yli puolet niistä voi Ahon mukaan olla feikkejä.

Ensimmäisen deepfake- eli syväväärennöshakijansa Aho kohtasi jo noin puolitoista vuotta sitten. Hän hoitaa Upcloudin kansainvälisiä rekrytointeja, joissa etähaastattelut käydään yleensä englanniksi.

– Voisin kohdata näitä deepfake-hakijoita haastatteluissa vaikka päivittäin, jos en karsisi niitä etukäteen.

Väärä henkilö kameran edessä

Ylen haastattelemat rekrytoijat kertovat, että hakijat yrittävät etähaastatteluissa monenlaista tekoälyvilppiä.

Hakijat voivat esimerkiksi käyttää reaaliaikaisia tekoälyavustajia, jotka auttavat vastaamaan kysymyksiin.

Eezyn senior headhunter Liena Silen kertoo tapauksesta, jossa työnantajan koneella oleva järjestelmä varoitti hakijan tekoälyavustajasta.

– Tuntui siltä, ettei tämä voi olla totta. Muistan asiakkaan pettymyksen varmasti loppuelämäni.

Toisinaan kameran edessä voi etähaastattelutilanteessa myös olla täysin väärä henkilö. Baronan teknologiarekrytoija Arja Martikainen oli haastattelemassa jo vuosia sitten ehdokasta, joka kertoi hakemuksessaan olevansa taustaltaan suomenruotsalainen.

– Siinä istuu kaveri, jolle sanon jotain ruotsiksi, ja hän menee aivan hiljaiseksi, Martikainen kertoo.

Kun Martikainen esitti tarkentavia kysymyksiä, ehdokas väitti asuvansa tietyllä kadulla Helsingin Herttoniemessä. Martikainen tarkisti osoitteen, mutta katua ei löytynyt.

Martikaisen mukaan haastateltava oli varastanut olemassa olevan henkilön taustatietoja rakentaakseen niistä profiilinsa. Rekrytointiprosessi päättyi siihen.

Talentedin liiketoimintajohtajan Mira Rantatuvan mukaan vilpin raja ylittyy, kun teknologian annetaan keksiä kokemusta ja osaamista, jota työnhakijalla ei todellisuudessa ole.

Työnhaussa esiintyminen toisen henkilönä on maailmalla yleistyvä ongelma.

Tutkimus- ja konsulttiyhtiö Gartnerin viime vuonna tekemässä 3 000 työnhakijan kyselyssä kuusi prosenttia kertoi joko esiintyneensä toisena henkilönä työhaastattelussa tai antaneensa toisen esiintyä itsenään.

Gartner ennustaa, että vuonna 2028 joka neljäs hakijaprofiili maailmassa on väärennetty.

Tekoälytyökalut ovat tehneet huijaamisesta aiempaa helpompaa. Aivan yksinkertaista se ei kuitenkaan ole.

Ylen visuaalinen journalisti Matti Kurkela kertoo videolla, miten hän rakensi Ylen testissä käytetyn tekoälyhahmon:

Katso videolta, miten deepfake-hakija tehtiin:

Yksittäisistä huijareista epäiltyyn vakoiluun

Haastatellut rekrytoijat kertovat, että tekoälyn avulla tehdyn vilpin huomaa usein jo hakemuksesta tai viimeistään haastattelussa. Miksi joku silti yrittää huijata päästäkseen töihin?

Susanna Aho arvioi, että monissa tapauksissa kyse on yksittäisistä henkilöistä, jotka yrittävät saada työn, johon heidän osaamisensa ei riitä. He toivovat voivansa piiloutua tiimiin ja saada palkkaa jonkin aikaa ennen irtisanomista.

Aho epäilee, että taustalla voi joskus olla myös järjestäytynyttä toimintaa.

– Jossakin päin maailmaa tämän ympärille on voinut syntyä kokonainen liiketoiminta. Voi olla toimistoja, joiden tavoitteena on saada väärä henkilö tietämättömään yritykseen, Aho sanoo.

Aho pitää mahdollisena myös sitä, että taustalla voi olla vieraan valtion järjestelmällistä vakoilua. Hän korostaa, että kyse on spekulaatiosta.

Etenkin Pohjois-Korea on jäänyt maailmalla kiinni yrityksistä soluttautua IT-alan yrityksiin.

CNBC-uutiskanavan mukaan Yhdysvaltain oikeusministeriö on nostanut syytteitä tapauksessa, jossa yli 300 yritystä palkkasi tietämättään Pohjois-Koreaan kytkeytyviä IT-työntekijöitä. He käyttivät varastettuja henkilöllisyyksiä ja peittivät sijaintinsa.

Syksyllä 2024 BBC uutisoi myös tapauksesta, jossa Pohjois-Koreaan kytkeytynyt etätyötä tekevä IT-työntekijä pääsi yrityksen verkkoon väärennetyn työhistorian ja henkilötietojen avulla. Työntekijä latasi yrityksen arkaluonteisia tietoja ja vaati myöhemmin työnantajalta lunnaita.

Huijausyritykset ovat saaneet rekrytointiyrityksiä kehittämään hakuprosessejaan.

Talentedin Mira Rantatuvan mukaan esimerkiksi kooditehtävien osalta pelkän suorituksen sijaan rekrytoijaa kiinnostaa yhä enemmän ehdokkaan ajatusprosessi suorituksen taustalla.

Liena Silenin mukaan etärekrytoinnissa ehdokkaan henkilöllisyys voidaan tarkistaa esimerkiksi passista tai henkilökortista ja tapaamalla kasvokkain.

Pelkkä uskottava esiintyminen videopuhelussa ei enää välttämättä riitä kertomaan, kuka ruudulla on.

Ladataan lomaketta...