Oudot kuukautiset ja jopa keskenmeno kyynelkaasusta? Ranskassa on raportoitu oireista, mutta varmaa vastausta ei ole

Runsaita vuotoja, kohtukramppeja ja jopa keskenmenoja. Tällaisista oireista jotkut mielenosoittajat ovat raportoineet Ranskassa erityisesti sosiaalisessa mediassa.

Maan poliisi on käyttänyt viime viikkojen protesteissa kyynelkaasua mielenosoittajia vastaan. Osa altistuneista on raportoinut poikkeuksellisista gynekologisista oireista protestien jälkeen.

Feministinen aktivisti- ja tutkijakollektiivi Lacrymos de sang on kerännyt kokemuksia ihmisiltä, jotka ovat kertoneet kuukautiskierron häiriintymisestä altistuksen jälkeen. Uutismedia Franceinfon mukaan erilaisia tapauskertomuksia oli kerätty lokakuun loppuun mennessä yli 10 000.

Mediatietojen mukaan kollektiivi on saanut raportteja jopa keskenmenoista, jotka ovat tapahtuneet samana päivänä tai muutama päivä kyynelkaasualtistuksen jälkeen.

Muita oireita ovat olleet esimerkiksi kohdun kouristelu ja kuukautiskierrosta poikkeava verenvuoto.

Ranskan vihreiden puheenjohtaja Marine Tondelier kertoi viestipalvelu X:ssä 1. marraskuuta kirjoittaneensa ensimmäistä kertaa elämässään hakukoneeseen ”kyynelkaasu imetys” mielenosoitukseen osallistumisen jälkeen.

Hän penäsi tutkimusta kyynelkaasun vaikutuksista naisten terveyteen, sillä aihepiiristä tiedetään hyvin vähän.

Ranskan sisäministeri Laurent Nuñez otti asiaan kantaa lakivaliokunnan kuulemisessa 2. marraskuuta. Hän sanoi, ettei hänellä ollut tietoa kyynelkaasun haitallisuudesta.

– En keskeytä kyynelkaasun käyttöä varovaisuusperiaatteen vuoksi, Nuñez linjasi.

Asiantuntija: Ei dataa lisääntymisterveyteen liittyen

On totta, että kyynelkaasun yhteydestä lisääntymisterveyteen tiedetään vain vähän. Ranskassa käytettävä kyynelkaasu on cs-kaasua eli 2-klorobentsalmalononitriilia. Tässä jutussa keskitytään erityisesti tähän aineeseen.

HUSin osastonylilääkäri ja dosentti Maarit Leinonen sanoo Ylelle, että eläinkokeiden perusteella ei ole syytä epäillä, että cs-kaasu olisi teratogeeninen eli sikiön kehitykseen haitallisesti vaikuttava aine.

Leinonen vastaa valtakunnallisen Teratologisen tietopalvelun toiminnasta. Sinne voi soittaa tai lähettää lähettää chat-viestin, jos haluaa tietoa hedelmällisyyteen, raskauteen ja sikiön kehitykseen haitallisesti vaikuttavista lääkkeistä tai muista ulkoisista tekijöistä.

– Joitain tapausselostuksia cs-kaasun myrkytysoireista on ihmisillä, mutta lisääntymisterveyteen liittyen dataa ei juuri ole, Leinonen sanoo.

Tutkimus kartoittanut koettuja oireita

Leinonen kertoo nähneensä Lähi-idästä ja palestiinalaisalueilta tapausselostuksia, joissa lääkärit ovat kertoneet lisääntyneistä keskenmenoista ja kohtukuolemista potilaiden kyynelkaasualtistuksen jälkeen. Hän pitää tapauksia kuitenkin vaikeasti tulkittavina, sillä keskenmenot ja kohtukuolemat voivat johtua monista eri syistä.

Leinonen lisää, että terveydenhuollossa mahdollisesti havaittu diagnoosien kasvu ei myöskään suoraan tarkoita, että ilmiö olisi yleistynyt väestössä. Diagnoosimäärien kasvuun vaikuttavat monet ilmiöt.

Vuonna 2021 Yhdysvalloissa julkaistiin kyselytutkimus kyynelkaasulle altistuneiden terveysongelmista. Tutkimuksen kohteena olivat ihmiset, jotka olivat osallistuneet Black Lives Matter -liikkeen mielenosoituksiin Portlandissa Oregonissa.

Vastaajia oli yhteensä 2 257. He kertoivat erilaisista oireista, joista kuukautisten häiriintyminen oli yksi. Ihmisiä, joilla saattoi olla kuukautiset, oli yhteensä 1 650. Heistä 899 eli 54,5 prosenttia kertoi kierron muutoksista tai rintojen arkuudesta. Yleisimmin ilmoitettuja oireita olivat aiempaa voimakkaammat kuukautiskivut, poikkeava tiputteluvuoto, aiempaa runsaampi vuoto ja vuotopäivien lisääntyminen.

Toisessa yhdysvaltalaistutkimuksessa vuodelta 2023 selvitettiin kyynelkaasualtistuksen yhteyttä kohdullisten ihmisten lisääntymisterveyteen.

Vastaajia oli yhteensä 1 276. Heistä 83 prosenttia oli kärsinyt vähintään yhdestä oireesta: kohdun krampeista, ennenaikaisesti alkaneista kuukautisista, rintojen arkuudesta tai viivästyneistä kuukautisista.

Tutkimuksessa todetaan, että kemialliselle aineelle altistumisen ja lisääntymisterveyden haitallisten muutosten välillä voi olla yhteys.

– Tämä on hirvittävän vaikea aihe tutkia, kun tiedetään, että esimerkiksi pitkäaikainen stressi ja voimakkaat psyykkiset tekijät voivat myös vaikuttaa hormonaalisiin säätelyjärjestelmiin, sanoo tutkimuksiin Ylen pyynnöstä tutustunut Maarit Leinonen.

Hän nostaa esiin myös yhdysvaltalaistutkimusten ongelmat: kyselyihin rekrytoitiin vastaajia verkosta ja sosiaalisesta mediasta, mikä ei ole ihanteellista. Ne, jotka ovat kokeneet jotakin negatiivista, osallistuvat kyselyyn todennäköisemmin ja myös muistavat oireensa tarkemmin kuin ne, jotka eivät kokeneet haittoja.

Tätä kutsutaan muistamisharhaksi.

Vastauksia saattaisi löytyä TRPA1-ionikanavasta

Jotain tietoa on saatu hiirikokeista. Ranskan kansallisen terveys- ja lääketutkimusinstituutti Insermin tutkimusjohtaja Vincent Prévot sanoi uutistoimisto AFP:lle, että niin sanotun TRPA1-geenin toiminnan heikkeneminen voisi häiritä munasarjojen toimintaa ja heikentää hedelmällisyyttä. Tiedetään, että cs-kaasu vaikuttaa TRPA1-geeniin.

TRPA1 on ionikanava, josta soluihin kulkee ioneja solukalvon läpi. Maarit Leinonen kertoo, että TRPA1:n aktivoitumisesta seuraa kipusignaali. Näitä ionikanavia on esimerkiksi kohdussa, ja TRPA1-reseptoreiden korostunut aktivaatio on keskeinen mekanismi esimerkiksi endometrioosiin liittyvässä kroonisen kivun ja tulehduksen synnyssä.

Leinonen katsoo, että TRPA1-geenin aktivoituminen voisi selittää kohdun kouristelua ja siten olla yksi mahdollinen biologinen mekanismi, joka selittäisi cs-kaasun ja lisääntymisterveyteen liittyvien haitallisten oireiden välistä yhteyttä. Toistaiseksi mitään näyttöä suorasta yhteydestä ihmisillä ei kuitenkaan ole.

Leinonen huomauttaa, että ihmisillä asiaa ei voi tutkia, koska olisi epäeettistä altistaa tutkittavat cs-kaasulle ja tutkia kohdun supistumista sen jälkeen. Hänen tiedossaan ei myöskään ole, että vastaavaa yhteyttä olisi tutkittu koe-eläimillä.

”Rauhoittelisimme soittajaa”

Leinonen myöntää, että aihetta on vaikea tutkia. Jos hän saisi suunnitella tutkimuksen, jolla cs-kaasun vaikutusta lisääntymisterveyteen tutkittaisiin, hän panisi pystyyn rekisteritutkimuksen.

Esimerkiksi puhelimen sijaintitietojen perusteella voisi tunnistaa ihmisiä, jotka ovat altistuneet kyynelkaasulle tietyllä alueella. Seuraavassa vaiheessa terveydenhuollon rekistereistä voisi tutkia hedelmällisyysongelmiin liittyvät diagnoosit ja käynnit. Tällöin tutkimukseen osallistumiseen ei suoraan liittyisi valikoitumista.

Entä mitä Leinonen sanoisi, jos hän saisi Teratologiseen tietopalveluun yhteydenoton raskaana olevan kyynelkaasualtistuksesta?

– Kyllä me lähinnä rauhoittelisimme soittajaa, hän sanoo.

Toisin sanoen: lyhytkestoisen kyynelkaasualtistuksen ei nykytiedon valossa ajatella olevan haitallista sikiölle.