Orpon mukaan veronkorotukset tappavat kasvun, Minja Koskelan mielestä miljonääritkin arvostavat hyvinvointivaltiota

Eduskuntavaalien yhdeksi pääteemaksi on nousemassa se, pitäisikö Suomen taloutta panna kuntoon veroja korottamalla vai menoja leikkaamalla.

Etenkin tästä kuuden eduskuntapuolueen edustajat väittelivät Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n paneelissa.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) korosti, että talous kasvaa tällä hetkellä.

– Se on hyvä nyt jokaisen tunnustaa, että talous kasvaa laaja-alaisemmin ja vahvemmin kuin me ollaan nähty vuosikausiin.

Orpo sanoi, ettei kasvua saa tappaa.

– Yritykset tarvitsevat ennustettavan toimintaympäristön ja tähän ei nyt kerta kaikkiaan sovi veronkorotukset.

Kokoomus ei Orpon mukaan hyväksy ajatusta, jonka mukaan talouden sopeutuksesta puolet tehtäisiin menoleikkauksina ja puolet veronkiristyksinä.

Puoluekannatusmittausten ykköspaikkaa pitävän SDP:n on tulkittu ajavan puolet ja puolet -mallia, vaikka puolueella ei ole virallista linjausta.

Myös perussuomalaisten Joakim Vigelius korosti, että veronkorotusesitykset osuisivat tavalliseen työssäkäyvään suomalaiseen ja yrityksiin. Se ei hänen mukaansa lisäisi luottamusta talouteen.

– Suurimpia epävarmuustekijöitä ovat puheet koko alijäämätaakan sopeuttamisesta veronkorotuksilla.

Mallia Ruotsista

Vihreiden Saara Hyrkkö sanoi talouden sopeutustarpeen olevan niin suuri, että sekä verojen korotuksia että menojen leikkauksia tarvitaan.

– En oikeastaan pidä siitä, että verotuksesta puhutaan jonkunlaisena mörkönä. Sehän on työkalu, jolla me rahoitetaan hyvinvointivaltion palveluita.

Vasemmistoliitto on esittänyt prosentin miljonääriveroa. Minja Koskela (vas.) ei usko, että vero vaikuttaisi ihmisten halukkuuteen omistaa tai kasvattaa yritystä Suomessa.

– Uskon kyllä siihen, että meidän miljonäärit ovat hyvin kiitollisia siitä, että mitä he ovat täältä hyvinvointivaltiolta saaneet; turvallisen ja ennustettavan toimintaympäristön.

Vigelius oli toista mieltä:

– Jos verotat esimerkiksi miljonäärejä vielä kovemmin kuin mitä Suomi heitä jo nykyisellään verottaa, niin tosiasiassa me tulemme myös ajaneeksi pääomia, sijoituksia, investointeja ja näitä yksilöitä pois Suomesta.

Hän huomautti, että Ruotsi on vauras maa, jossa on varsin samanlaiset edellytykset elää kuin Suomessa, mutta pääomien, investointien ja yrittämisen kohtelu on suopeampaa.

”Kauppojen ovipumput laulamaan”

Antti Lindtmanin (sd) mukaan ensi vaalikaudella pitää priorisoida pieni- ja keskituloisten toimeentulo. Heidän verotustaan Lindtman ei kiristäisi. Myös eläkkeet hän säästäisi leikkurilta.

– Tavallisten suomalaisten asiat priorisoidaan, jotta me saadaan yrityksissä kauppojen ovipumput laulamaan. Että sinne saadaan lisää asiakkaita.

Sillä tavalla saadaan Lindtmanin mukaan Euroopan heikoin työllisyyskehitys käännettyä.

Keskustan Antti Kaikkonen korosti kohtuullista sähkön hintaa, koska se huolestuttaa kotitalouksia ja yrittäjiä.

– Datakeskusboomi pitäisi ottaa nyt paremmin hallintaan. Datakeskuksia sinänsä tarvitaan ja on myönteistä, että Suomeen halutaan investoida, mutta tässä tarvitaan parempaa johtamista.

Lindtman otti esiin rasismikohut

Paneelin loppupuolella Vigelius nosti esiin puolueensa pääteeman, maahanmuuton. Hänen mukaansa miltei kaikki muut puolueet ja EK haluavat kasvattaa maahanmuuttoa.

– On ollut puheita siitä, että Suomen vuotuinen nettomaahanmuutto pitäisi nostaa 40 000:een tai 45 000:een vuodessa.

Tämä on hänen mukaansa kestämätöntä, kun maassa on 300 000 työtöntä työnhakijaa. Hänen mukaansa nyt syrjäytetään suomalaista osaamista ja suomalaisen olemassa olevan työvoiman kouluttamista.

Orpon mukaan työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan.

– En sano mitään numeerista tavoitetta. Yritykset tietävät mitä tarvitsevat.

Lindtmanin mukaan työvoiman saatavuusharkintaa ei pidä poistaa.

– Kun keskustellaan kasvuyritysten kanssa, niin se mikä pitäisi poistaa, on meidän kansainvälisten huippuosaajien keskuudessa Suomen mainetta mustaavat hallituksen rasismikohut.

Hän korosti, että ilmapiirillä on iso vaikutus siihen, kuinka houkuttelevana Suomen näkevät sellaiset osaajat, joilla on varaa valita työnsä.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä arvelee videolla, että talouden sopeutukseen tarvitaan sekä leikkauksia että veronkorotuksia. Ministeriö listasi keinoja velkaantumisen hillitsemiseen lokakuun lopussa.