Oppilasmäärät putoavat – apua toivotaan kuntien yhteistyöstä

Keski­suomalaiset kunnat huolestuivat vähenevistä lapsista – nyt ongelmaa ratkotaan yhdessä

36 alueella Suomessa etsitään uusia yhteistyön tapoja perus­opetukseen. Yksi alueista on lasten määrän laskusta kärsivä seutukunta pohjoisessa Keski-Suomessa.

13:55

Pohjoisen Keski-Suomen 5K-kunnissa eli Karstulassa, Kannonkoskella, Kinnulassa, Kivijärvellä ja Kyyjärvellä haetaan mahdollisuuksia uuteen yhteistyöhön perusopetuksessa.

Yhteistyöhön seutukunnan kuntia kannustaa ikäluokkien pienuus, ja toisaalta halu turvata laadukkaan opetuksen mahdollisuus myös jatkossa kaikille lapsille.

5-K kunnat ovat mukana kaikkiaan 36 seutukunnan ja 174 kunnan valtakunnallisessa kehityshankkeessa.

Hankkeessa kunnat, Kuntaliitto, Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö kehittävät uusia perusopetuksen yhteistyön tapoja. Valtakunnallisella ja kaksivuotisella hankkeella on 5,7 miljoonan euron rahoitus. Hankkeen tavoitteena on kehittää pysyviä toimintamalleja.

Kun lasten määrä vähenee, se on Karstulan sivistysjohtajan ja kansalaisopiston rehtorin Kirsti Keihäsvuoren mukaan jo selvä riski oppilaiden yhdenvertaisuudelle. Sen pitäisi taata kaikille tasaveroiset mahdollisuudet oppimiseen.

Kun kunnat perustavat yhteisiä opettajien virkoja, avautuvat oppilaille esimerkiksi kielivalinnat.

– Yhteistyö mahdollistaa tasa-arvoisesti laadukkaat perusopetuksen mahdollisuudet, hän uskoo.

Keihäsvuori korostaa myös kuntien yhteistyön etuja opettajille. Aineopettajat joutuvat täydentämään työpäiväänsä muilla aineilla.

Opettajien saatavuuden paranemiseen uskoo myös Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuksen laitoksella kuntien yhteistyötoiveita ja -mahdollisuuksia tutkinut apulaisprofessori Mira Kalalahti.

Kalalahden mukaan selvityksessä kävi ilmi se, että maaseudun kunnissa kannetaan huolta pätevien opettajien saatavuudesta.

Esimerkiksi pulaan erityisopettajista on havahduttu, kun oppimisen tukea koskeva laki muuttui.

Yhteistyön malleja haetaan ruohonjuuritasolta

Erityisen hyvänä Kalalahti pitää sitä, että perusopetuksen yhteistyön malleja haetaan juuri paikallistasolta. Hän ei usko siihen, että perusopetuksessa edes kannattaa yrittää hakea kaikille kouluille yhteisiä yhteistyön malleja.

– Erot ovat niin huimia. Sellaista yhtä mallia, joka toimisi kaikkialla, ei ole, Kalalahti sanoo.

Ruohonjuuritasolta saadaan Kalalahden mukaan tärkeää tietoa myös siitä, mistä perusopetuksen osalta pitää olla huolissaan ja millaiset tilanteet kannattaa ennakoida.

Tämä tieto on tärkeää eri tasolla perusopetuksesta päättäville. Samaa mieltä on kuntayhteistyön mahdollisuuksia tuoreessa opinnäytteessään tutkinut Kyyjärven hyvinvointijohtaja Hanna Kaunisto.

– Paikallisten kuntapäättäjien tai lainsäätäjien on tehtävä päätöksiä todellisen tilanteen perusteella. Myös tähän uskon hankkeen antavan kokonaan uusia mahdollisuuksia, Kaunisto toteaa.

Kaunisto näkee kuntayhteistyön mahdollisuuksina esimerkiksi yhteiset opetussuunnitelmat, opettajien rekrytoinnit ja sopimusten kilpailuttamisen.

Perusopetuksessa pyritään toteuttamaan aina oppilaan etua. Tavoite tunnistettiin selvästi myös Jyväskylän yliopiston perusopetuksen kuntayhteistyötä koskeneessa selvityksessä. Pelkkä talous ei ohjaa päätöksiä.

Tätä tutkija pitää erityisen tärkeänä viestinä.

– Aineistosta huokui vahva ajatus oppilaan edusta. Kun mennään se edellä, ollaan aika turvallisilla vesillä, Kalalahti sanoo.

Katso, mitä asiantuntijat ajattelevat perusopetuksen kuntayhteistyöstä.