11 opiskelijan soluasunto sai Lappeenrannassa ensimmäiset asukkaansa reilu kuukausi sitten.
Simon Hajjar, Veera Jukurainen, Tuomas Mustonen ja Ansa Rinne istuvat nyt olohuoneen sohvalle. Heistä ja seitsemästä muusta talon asukkaasta on hioutunut yhtenäinen porukka.
– Sohvan nurkka on aina iltaisin tosi täynnä. Katsotaan telkkaria ja Youtube-videoita yhdessä, sanoo Veera Jukurainen.
Omista aikatauluista huolimatta he viettävät aikaa paljon yhdessä. Simon Hajjar kertoo, että hänen puhelimen käyttönsä on vähentynyt huomattavasti yhteenmuuton jälkeen.
– Instagram-reelsit jäivät aika lailla nollaan, sanoo Hajjar.
Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö LOAS remontoi 35 vuotta vanhan omakotitalomaisen rakennuksen 11 opiskelijan soluasunnoksi. Kyseessä on LOASin uusi yhteisöllisen asumisjärjestelyn kokeilu. Muualla Suomessa vastaavia kohteita ei ole.
Vaatii joustavuutta
Jokaisessa asunnon huoneista majoittuu läheisen LUT-yliopiston opiskelija. He keräsivät loppukesästä kasaan porukan ja hakivat asuntoa yhdessä. Melkein kaikilla oli aikaisempaa taustaa soluasumisesta, joten kenellekään ei tullut yllätyksenä, mitä yhdessä asuminen vaatii. Esimerkiksi että pitää olla valmis tekemään kompromisseja.
– Kynnyskysymyksiä on, että haittaako jos joku on käynyt suihkussa tai vessassa ennen sinua, sanoo Simon Hajjar.
Tuomas Mustonen kertoo, mitä soluasuminen vaatii.
Asukkaat ovat saaneet vastata kysymyksiin siitä, saako isossa solussa lainkaan omaa rauhaa. Monet ovat ajatelleet, että talosta tulee vain opiskelijoiden bilekämppä.
– Tämä on oikeasti meidän koti. Ei me haluta, että tänne ihmiset tulee vaan bilettämään, sanoo Ansa Rinne.
Järjestyssäännöt varmistavat, että jokainen saa rauhoittua omassa huoneeseen illan päätteeksi. Hiljaisuus alkaa kello 23.
– Kaikki kunnioittavat hiljaisuuksia ja toisten omaa tilaa, sanoo Veera Jukurainen.
Yhteiset säännöt
Suomen opiskelija-asunnot SOAn ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYLin kyselyn mukaan eniten nuoria soluasumisessa mietityttävät huoli siisteydestä ja hygieniasta, sopivan kämppäkaverin löytäminen ja yksityisyyden tarve.
LOASilla on omat järjestyssääntönsä, joita täytyy noudattaa kaikissa soluasunnoissa. Niiden lisäksi tämän asunnon väki kokoontui jo ennen muuttoa sopimaan yhteisistä pelisäännöistä.
– Kahden viikon välein on istuttu yhdessä alas ja vähän mietitty, että mitkä on hyviä käytänteitä täällä, sanoo Simon Hajjar.
Kodin ylläpitämiseen asukkaat ovat laatineen siivouslistan. Talo on jaettu alueisiin, joiden siisteydestä huolehditaan pareittain. Pyykkivuorot on jaettu asukkaiden kesken. Vieraiden tulosta pitää ilmoittaa etukäteen muille kämppäkavereille.
Tärkeintä on avoin kommunikaatio.
– Jos joku on jättänyt vaikka pannut altaaseen, täytyy pystyä sanomaan, että tiskaahan nuo, sanoo Tuomas Mustonen.
Porukka kasaan
Tähän saakka LOASin soluasunnoissa on asunut vain joko miehiä tai naisia. Tässä talossa asukkaat koostuvat kuitenkin yhdeksästä miehestä ja kahdesta naisesta.
LOASin toiminnanjohtaja Joonas Grönlund kertoo itsekin opiskeluaikoina asuneensa soluasunnossa. Jos tällaisia yhdentoista asukkaan soluasuntoja olisi ollut hänen opiskeluaikanaan, olisi hän voinut kuvitella sellaiseen muuttavansa.
Grönlundin mukaan asukkaiden valinnassa painotettiin tulojen ja asunnon tarpeen lisäksi sitä, että saadaan sopiva porukka kasaan.
– Katsottiin, että saatiin sellainen porukka, jotka halusi sinne yhdessä tulla. Pidettiin sitä isona arvona, jotta saadaan kohde hienosti lähtemään käyntiin, sanoo Grönlund.
Hän muistuttaa, että vaikka yhteisasuminen toimii nyt hyvin, todellinen toimivuus testataan vasta, kun asukkaat alkavat vaihtua.
Asutaan mieluiten yksin
Soluasuminen ei ole viime vuosina ollut kovassa suosiossa nuorten keskuudessa. Nuoret haluavat ennemmin asua yksin. Soluasumiseen ryhdytään usein taloudellisista syistä tai koska muuta vaihtoehtoa ei ole.
Ympäristöministeriön tutkimukseen vastanneista 18–29-vuotiaista nuorista lähes 80 prosenttia ei pitänyt soluasumista itselleen sopivana vaihtoehtona. Reilut puolet tutkimukseen vastanneista ei pidä edes kavereiden kanssa kimppakämpässä asumista itselleen sopivana.
Tutkimukseen osallistuneiden nuorten ajatuksia yhteisöllisyydestä asumisesta.
Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden tutkijatohtori Anna Heinosen mukaan kulttuuriset tekijät vaikuttavat paljon siihen, miksi nuoret valitsevat asua yksin.
– Meillä on kulttuuri, jossa itsekseen pärjäämistä arvostetaan. Kulttuurimme ei ole samalla tavalla yhteisöllinen kuin jossain muissa maissa, sanoo Heinonen.
Heinosen mukaan juuri opiskeluvuodet ovat hyvä hetki kokeilla soluasumista.
– Silloin ei sitoudu mihinkään hirveän moneksi vuodeksi, ja on helpompi kokeilla erilaisia juttuja ja erilaisten ihmisten kanssa asumista, sanoo Heinonen.
Hän ajattelee, että soluasumisella voi olla positiivisia vaikutuksia esimerkiksi yksinäisyyden ehkäisyssä.
Uniikki kokemus
Lappeenrannassa nuoret muuttivat yhteen, sillä he halusivat kokeilla ainutlaatuista asumisjärjestelyä. Soluasumisen tuoma tunne yhteisöllisyydestä on nuorille jaettu kokemus.
– Minun elämänlaatu on parantunut tästä. Kävelet vain olohuoneeseen ja on tuttuja ympärillä. Se on tosi spesiaalia, sanoo Veera Jukarainen.
Source: Yle · Jutta Kettunen
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira