– Suomessa toistuu usein fraasi, että meillä on maailman parhaimmat, ammattitaitoiset ja pätevät opettajat, mutta onko meillä edelleenkin näin?
Tätä kysyy kirjallisuuskasvatuksen dosentti, yliopistonlehtori Kaisu Rättyä Tampereen yliopistosta.
Rättyän mielestä suomalaiskoululaisten romahtaneita Pisa-tuloksia koskevasta keskustelusta on unohtunut kokonaan tärkein asia, opettajat.
Pisa-tulokset kyllä kertovat, miten lasten ja nuorten oppimistulokset ovat jatkuvasti heikentyneet, mutta raporteissa ja julkisessa keskustelussa ei ole Rättyän mukaan puhuttu juuri lainkaan opettajista.
– Mielestäni olisi mielenkiintoista, jos Pisa-koe joskus teetettäisiin opettajilla. Jos opettaja ei osaa asioita, hän ei todennäköisesti pysty opettamaan niitä oppilaille, Rättyä sanoo.
Rättyä uskoo, että opettaja vaikuttaa oppilaan osaamiseen paljon enemmän kuin esimerkiksi se, millainen koulu on tai montako oppilasta luokassa on.
Siksi olisi tärkeää saada tietoa siitä, mitä opettajat todella osaavat, mitä he koulussa opettavat ja millä tavalla.
Kouluihin tehdään monenlaisia muutoksia, esimerkiksi kännykkäkieltoja ja opetuksen digitalisointia, mutta päätöksissä sivuutetaan opettajan rooli, Rättyä sanoo.
– Se on vähän kuin yritettäisiin kouluruuassa luopua rasvasta ja sokerista, mutta unohdettaisiin, että kokki on se, joka ne ruuat tekee.
Oppilaiden osaamisen sijaan pitäisi selvittää opettajien osaamista
Taloustieteilijät ovat ehdottaneet peruskouluihin kaikille pakollisten kansallisten tasokokeiden kokeilua. Heidän mukaansa kokeiden avulla kouluista ja kouluihin tehtävien muutosten vaikutuksista saataisiin lisää tietoa.
Marraskuun alussa eduskunta hyväksyi tarkastusvaliokunnan mietinnön, jossa valiokunta ehdotti kansallisten kokeiden kokeilua. Päätöksestä äänestettiin ja esimerkiksi opetusministeri Anders Adlercreutz (rkp) äänesti valiokunnan esitystä vastaan.
Myös tutkijat ovat ajautuneet kovaan vääntöön siitä, olisiko kansallisten kokeiden järjestämisestä enemmän haittaa vai hyötyä.
Dosentti Kaisu Rättyän mielestä Suomessa on jo nyt riittävästi tietoa siitä, millaiset lasten ja nuorten osaamistulokset ovat.
Rättyä ei usko, että uusilla, pakollisilla kansallisilla kokeilla saavutettaisiin sellaista tietoa, mitä oikeasti tarvittaisiin.
Rättyä seuraisi oppilaiden osaamisen sijaan opettajien osaamista.
– Jättäisin oppilaat rauhaan. Lähtisin käymään kunnon kamman kanssa läpi, millaiseksi paikalliset opetussuunnitelmat on tehty, ja onko opettajilla kyvykkyyttä vastata tämän päivän tarpeisiin niiden opetussuunnitelmien avulla.
Rättyän mukaan valtakunnallinen opetussuunnitelma on paisunut valtavasti viimeisen 20 vuoden aikana esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden osalta.
Pisa-tuloksissa selkeä lasku alkaa vuodesta 2006.
– Se oli juuri se kriittinen kohta, jolloin opetussuunnitelmien laaja-alaisiin tavoitteisiin tuli sen tyyppisiä painotuksia, jotka heikensivät tiedollista sisältöä oppiainekohtaisissa tavoitteissa.
Eduskunnan hyväksymässä tarkastusvaliokunnan mietinnössä ehdotettiin myös opettajarekisterin perustamista.
Rättyän mukaan se toisi kuitenkin vain tiedon opettajien pätevyydestä, ei opettajien todellisesta osaamistasosta.
Heikentyneet oppimistulokset heijastuvat myös uusiin opettajiin
Kaisu Rättyän mielestä heikentyneitä Pisa-tuloksia pitäisi lähteä ratkomaan opettajankoulutuksen kehittämisen kautta.
Rättyä on itse kouluttanut aineenopettajia lähes 20 vuotta. Hän pitää nykyistä opettajankoulutusta liian suppeana.
– Kun opetussuunnitelmat ovat paljon laajemmat kuin aiemmin, opettajilla pitäisi olla entistä laajemmat tiedot ja siksi enemmän aikaa opiskella niitä tietoja.
Esimerkiksi luokanopettajat opiskelevat lukutaitoa ja matemaattisia taitoja kumpaakin vain 5–10 opintopisteen verran pakollisina opintoina.
– Se on koko koulutuksessa prosentuaalisesti hyvin vähän ja muihin maihin verrattuna suorastaan katastrofaalisen vähän.
Pakollisia opintoja siitä, kuinka äidinkieltä ja kirjallisuutta tai matematiikkaa opetetaan, pitäisi olla Rättyän mukaan paljon enemmän.
Rättyä kertoo kipuilleensa erityisesti viimeiset kymmenen vuotta sen kanssa, ettei ehdi koulutuksen aikana opettaa tuleville opettajille kaikkea, mitä kokee heidän tarvitsevan.
Esimerkiksi moni kansainvälisessä tutkimuksessa esiin noussut uusi opetusmenetelmä jää täydennyskoulutuksessa käsiteltäväksi.
– Eiväthän kirurgitkaan saa perustaitojen opetusta vasta täydennyskoulutuksessa, Rättyä vertaa.
Samaan aikaan nuorten oppimistulosten pitkään jatkunut heikentyminen näkyy jo seuraavilla kouluasteilla ja heijastuu myös yliopistoihin.
Toisin sanoen opettajaksi tullaan opiskelemaan aiempaa heikommilla taidoilla.
– Tämänkin vuoksi uusille opettajaopiskelijoille pitäisi pystyä antamaan entistä enemmän opetusta.
Videolla Kaisu Rättyä kertoo, miten opettajien osaamistasoa pitäisi selvittää.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.
Ladataan lomaketta...
Source: Yle · Hanna Terävä
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira