Lähestyvien paloautojen vilkkuvalot heijastuvat sisään haljenneesta tuulilasista. Harmaa Nissan Primera keikkuu kyljellään rinteessä puuta vasten. Minä istun kuskin paikalla enkä saa ovea auki.

Varsinais-Suomessa Kaarinassa harjoiteltiin tilannetta, jossa kolme autoa on kolaroinut ja sisällä on useita vakavasti loukkaantuneita. Osallistuin harjoitukseen esittämällä yhtä potilaista.

Kuusiston ja Maskun vapaapalokuntien järjestämä harjoitus tarjosi vapaaehtoisille palokuntalaisille mahdollisuuden päästä tositoimiin, sillä oikeita hälytyksiä on ollut tänä syksynä vähän.

Kuusiston VPK:n aktiivi Kari Heinilä myöntää jopa miettineensä, onko harjoittelussa enää mitään järkeä.

Yle kertoi lauantaina pelastustoimeen kohdistuvista säästöistä eri puolilla Suomea.

Pelastaja katsoo kameraan, taustalla paloauto.
Kari Heinilän mukaan sopimuspalokuntia kutsutaan entistä harvemmin tehtävälle. Kuva: Vesa-Matti Ruuska / Yle

Vastemuutoksista ei kerrottu sopimuspalokunnille

Pelastuspäällikkö Marko Hottinen vahvistaa, että Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella tarkistettiin loppukesällä hälytysvasteita esimerkiksi maasto-, rakennus- ja liikennevälinepalojen osalta.

Tämä on vaikuttanut siihen, montako paloasemaa ja yksikköä hätäkeskus hälyttää tehtävälle.

– Muutokset koskevat kauempana sijaitsevien paloasemien hälyttämistä, eivät ensimmäisenä paikalle hälytettäviä yksiköitä, Hottinen korostaa.

Hänen mukaansa sopimuspalokuntien henkilöstön määrä, osaaminen ja lähtövalmius ovat monin paikoin parantuneet. Siksi tehtäville ei tarvita enää useita paloasemia.

Lavastettu kolaripaikka.
Pelastuslaitoksen mukaan tavoite on, että hälytettävien yksiköiden määrä vastaisi paremmin todellista tarvetta. Kuva: Vesa-Matti Ruuska / Yle

Useat sopimuspalokunnat kertovat Ylelle tehtävämääriensä pudonneen.

– Vastemuutoksista ei informoitu sopimuspalokuntia. Ruvettiin ihmettelemään, miksi pilli soi paljon vähemmän kuin ennen, Uudenkaupungin VPK:n päällikkö Jere Flemming toteaa harmistuneena.

Halikon VPK:lla on ollut tänä syksynä puolet vähemmän tehtäviä kuin normaalisti, arvioi palokunnan päällikkö Esa Rannikko.

– Osa tästä on normaalia kausivaihtelua, mutta kyllä tehtävämäärä on ihan selvästi pienentynyt, Rannikko sanoo.

Palava auto ja pelastajia.
Varsinais-Suomessa on vältytty tänä syksynä pahoilta myrskyiltä ja suuronnettomuuksilta. Kuva: Vesa-Matti Ruuska / Yle

Häntä huolettaa erityisesti ihmisten turvallisuus.

– Minulle on tärkeintä, että hätätilanteessa vehkeet liikkuvat heti eivätkä viiveellä. Alun sekunnit ovat lopun tunneista pois.

Kari Heinilä kertoo videolla kantavansa huolta erityisesti palokuntaharrastajista ja heidän motivaationsa säilymisestä.

Video: Vesa-Matti Ruuska / Yle, Kuusiston VPK

Vastemuutoksilla 50 000 euron säästö

Pelastuspäällikkö Marko Hottisen mukaan toiminnasta halutaan kustannustehokkaampaa.

Taustalla on pelastuslaitoksen tekemä arviointi, jossa verrattiin hätäkeskuksen lähettämien yksiköiden määrää todelliseen tilanteeseen onnettomuuspaikalla.

– Tarkastelussa havaittiin, että joihinkin tehtäviin hälytettiin automaattisesti enemmän yksiköitä kuin tilanteen hoitaminen lopulta edellytti.

Pelastaja sammuttaa palavaa autoa.
Pelastuspäällikkö Marko Hottinen muistuttaa, että tehtävälle turhaan hälytetyt yksiköt ovat hätätilanteen tullessa pois vahvuudesta. Kuva: Vesa-Matti Ruuska / Yle

Pelastus- ja ensihoitopalveluiden tulosalueen säästötavoitteeksi on asetettu ensi vuodelle runsaat puoli miljoonaa euroa. Vastemuutoksilla säästetään noin 50 000 euroa vuodessa. Säästötavoite pieneni aluevaltuustossa.

– Näin vähennetään tarpeettomia hälytyksiä sekä niistä aiheutuvia henkilöstö- ja kalustokustannuksia, Hottinen perustelee.

Tavoitteena on, etteivät muutokset näy tavalliselle ihmiselle mitenkään.

– Asukkaan näkökulmasta tärkeintä on, että apu saapuu riittävän nopeasti ja paikalle tulevilla pelastajille on kyky hoitaa tilanne turvallisesti.

Hottinen ei täysin allekirjoita sopimuspalokuntien väitteitä tehtävämäärien laskusta. Hänen mukaansa vaikutukset näkyvät eri tavoin eri alueilla.

Pelastuslaitoksen tilaston mukaan noin 45 prosentilla sopimuspalokunnista suhteellinen tehtävämäärä on tänä vuonna noussut ja 55 prosentilla laskenut.

Henkilöä siirretään kolariharjoituksessa.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on ollut tänä vuonna noin kymmenen prosenttia enemmän tehtäviä kuin vuosi sitten. Kuva: Vesa-Matti Ruuska / Yle

Kolme asemaa suljetaan tänä vuonna

Sopimuspalokuntien liiton (SSPL) toiminnanjohtaja Ari Maskonen toivoo, etteivät vastemuutokset vaikuta ihmisten turvallisuuteen.

Riskejä on hänen mukaansa mahdotonta arvioida, sillä onnettomuuspaikalle hälytettyjen yksiköiden määrä ei ole enää syyskuun jälkeen ollut julkista tietoa.

Palava auto ja pelastajia.
Nykyään pelastuslaitokset arvioivat tapauskohtaisesti itse tiedottamisen tarpeen. Kuva: Vesa-Matti Ruuska / Yle

Varsinais-Suomessa on yksi maan tiheimmistä paloasemaverkoista. Tänä vuonna kolme paloasemaa hiljenee, kun Raision, Salon Hirvelän ja Yläneen Uusikartanon VPK:n sopimukset päättyvät.

Lisäksi Liedon VPK:n palokuntasopimusta muutetaan siten, ettei se enää osallistu hälytystehtäviin.

Maskonen ymmärtää sopimuspalokuntien huolen tehtävämäärien vähenemisestä ja vaikutuksista jäsenten motivaatioon.

– Eihän kukaan käy lentopalloakaan harjoittelemassa, jos ei pääse pelaamaan, hän vertaa.

Source: Yle · Heinimaija Hirvonen, Vesa-Matti Ruuska

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira