Taidelaitosten on tavoiteltava uusia yleisöjä ja käytettävä tiloja tehokkaammin, sanoo Kuntaliiton Seinistä sisältöön -selvitys.

En vithårig man i kanindräkt övar en dans framför en spegel.
Ollako vai eikö olla? Teatteriyleisö vanhenee, nuoret ja maahanmuuttajat eivät löydä esityksiä, talot rapistuvat. Kuva: Heli Blåfield

17:55

Suomi on tunnettu siitä, että kaikista isommista kaupungista löytyy teatteri ja useista myös oma orkesteri.

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen tilastojen mukaan vuonna 2024 yli 70 prosenttia suomalaisista asui enintään 10 kilometrin päässä museosta tai elokuvateatterista.

Kuntaliitto julkisti tänään selvityksen siitä, onko näin jatkossakin.

Seinistä sisältöön -selvitys valottaa kuntien taidelaitosten tilannetta. Laitokset joutuvat lähivuosina vähintäänkin sopeuttamaan toimintaansa, kun väestön ikääntyy, valtion tukia leikataan ja rakennukset rappeutuvat.

Valkoinen kani seisoo altaan reunalla taidegalleriassa, taustalla tumma maalaus ja valkoinen seinä.
Osalla taidelaitoskista menee hyvin. Väinö Aaltosen museo avattiin juuri remontoituna ja se sai nimekseen WAM. Kuva: Arttu Kuivanen / Yle

Kulttuurin kuluttamista ovat muuttaneet myös muun muassa maahanmuuttajat sekä ihmiset, jotka pysyvät mieluummin kotona ruutujensa ääressä.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee toteaa, että suomalaiset kunnat ovat tänä päivänä aivan toisen näköisiä kuin silloin, kun taidelaitosten verkostoja luotiin.

– On paljon toiminnan ja tuottamisen tapoja, jotka ovat olleet aikaisempina vuosikymmeninä ihan relevantteja ja toimivia, mutta nyt niitä pitää haastaa, Selkee sanoo.

Selvitys kehottaa yhteistyöhön ja avunantoon

Seinistä sisältöön -selvitys ei ollut vain perinteinen kysely. Se keskustelutti eri ryhmiä, myös muita kuin taidelaitoksien johtajia. Eerityisesti kuntapäättäjät ja virkamiehet peräänkuuluttivat uusien yleisöjen tavoittelemista, jopa niin että laitokset jollain tasolla velvoitettaisiin tekemään sitä.

– Se, mikä meille nousi johtopäätökseksi on, että kuntien kulttuuripalveluille tarvittaisiin yhteinen strateginen suunta, Selkee toteaa.

Tällä hetkellä jokainen teatteri, orkesteri ja museo vetää omat suuntaviivansa. Selkeen mukaan yhteistyövirityksiä kyllä jo on, teatterit kierrättävät esityksiään ja museota näyttelyitään. Suunnitelmallisuus parantaisi tätä kehitystä.

Lakia taidelaitosten valtionosuuksista uudistettiin vastikään

Kuntien taidelaitoksia rahoittavat valtio ja kunnat yhdessä.

Valtio tukee taidelaitoksia valtionosuusjärjestelmän kautta. Se kytkee laitosten rahoituksen henkilötyövuosiin. Mitä enemmän henkilöitä talossa työskentelee, vakituisena tai määräaikaisena, sitä enemmän se saa tukea.

Teattereiden, orkesterien ja museoiden VOS-järjestelmää ja sitä säätelevää lakia uudistettiin viimeksi vuonna 2022. Uudistuksessa pyrittiin joustavoittamaan rakenteita, mutta ne jäivät pitkälti ennalleen.

– Mekin ajattelimme selvitystyötä aloittaessamme, että ehkä VOS-laki pitäisi repiä auki uudelleen. Kyselyjen ja keskustelujen jälkeen tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että laki sinänsä on aika joustava. Kyse on siitä, miten sen puitteissa toimitaan, Selkee pohtii.

Seinien sisään uutta sisältöä

Monen pienen kunnan pääraitilla seisoo tyhjillään törröttävä kunnatalo tai terveyskeskus. Olisi surullista, jos kaupunkeihin rakennetut teatterit, museot ja konserttisalitkin muuttuisivat ajan myötä aavelinnoiksi.

Kuntaliiton selvityksen tekijät uskovat, ettei näin käy. Sen sijaan rakennusten käyttöä on pakko uudistaa. Jo nyt esimerkiksi teattereiden budjeteista menee leijonanosa seiniin sisällön sijaan.

– Tiloja pitäisi ottaa tiiviimmin ja laajemmin käyttöön ja siten nostaa käyttöastetta. Tässä tosin ei ole mitään mallia, joka toimii kaikille, Johanna Selkee sanoo.

Selkeen mukaan teatterit voisivat esimerkiksi vuokrata tilojaan muille toimijoille. Museot voisivat panostaa yhteisiin varastotiloihin. Konserttitalot ovat jo tänä päivänä myös kongressitiloja.

Ja sitten on se sisältö. Sen pitäisi tavoittaa myös niitä väestöryhmiä, jotka tällä hetkellä putoavat kulttuuripalvelujen ulkopuolelle.

Pontus "Putte" Eriksson och Ellen Forsbacka på scenen på U18 Keikkan.
Tavoittavatko perinteiset taidelaitokset nuoren yleisön? Entä ne, jotka eivät puhu äidinkielenään suomea tai ruotsia? Näitä Kuntaliiton selvitys kehottaa pohtimaan. Kuva: Linus Westerlund / Yle

Johanna Selkee sanoo, että uudistuksilla alkaa olla kiire. Kulttuurilaitosten tilannetta kunnissa pitäisi alkaa pohtia nyt, jotta uudet toimintamallit saataisiin käyttöön hallitusti ennen kriisiytymistä.

Kuntaliitto aikoo jatkaa kulttuurilaitosten tilanteen pohtimista. Nyt valmistunut selvitys on vasta lähtölaukaus.

Source: Yle · Päivi Puukka

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira