Etelä-Savon hyvinvointi­alueen palvelualue­päällikön mukaan muun muassa omalääkärimalli ja tekoäly ovat parantaneet kotihoidon toteutumista.

Vanhuksen käsi tuolin käsinojalla.
THL:n tilaston mukaan kotihoidon palvelutuntien toteutumisessa on suuria hyvinvointialueiden välisiä eroja. Kuvituskuva. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

6:35

Kotihoito pystyy viettämään eteläsavolaisten asiakkaiden luona lähes aina sen ajan, joka on sovittu.

Suunnitellut kotihoidon palvelutunnit toteutuivat viime vuonna Etelä-Savossa 90 prosentissa kotihoidon yksiköistä, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoraportista.

Tulos on Suomen paras.

Hyvinvointialue myös onnistui parantamaan lukemaa huomattavasti edellisvuodesta.

Etelä-Savon hyvinvointialueen kotiin annettavien palveluiden palvelualuepäällikkö Päivi Huttusen mukaan onnistumisen on mahdollistanut ikäpalveluiden palveluketjun sujuvuus.

– Olemme tosi ylpeitä siitä, että meillä tämä onnistuu näin hyvin, hän sanoo.

Suunnitellut palvelutunnit tarkoittavat kotihoitoa, josta hyvinvointialue on tehnyt asiakkaan kanssa palvelupäätöksen.

Hänen mukaansa omalääkärimalli on yksi merkittävä syy alueen kotihoidon hyvään toteutumiseen.

– Asiakas saa apua nopeammin, kuin jos lääkäripalvelua odotettaisiin jostakin muualta. Meillä sairaanhoitajat saavat virka-aikana heti lääkäriin yhteyden.

Tilastoissa erot suunnitellun kotihoidon toteutumisessa ovat suuria. Esimerkiksi Helsingissä suunnitellut palvelutunnit toteutuivat THL:n tietojen mukaan viime vuonna vain 14 prosentissa kotihoidon yksiköistä.

THL:ssä ei tiedetä, missä määrin isojen erojen syynä ovat erot kotihoidon toteutumisessa ja missä määrin alueiden kirjauksissa ja tiedon toimittamisessa, sanoo erikoistutkija Kim Josefsson.

– Jos tietoa palvelutuntien toteutumisesta on vaikea tuottaa, se nostaa kysymyksen, miten alueet itse seuraavat asiaa ja varmistavat palvelun toteutumisen, hän sanoo.

Hyvinvointialueet ovat vastuussa THL:lle toimitettujen tietojen laadusta ja oikeellisuudesta.

Tekoäly hoksaa ongelmia

Etelä-Savossa suunnitelmallisuus ja ennakointi on todettu kotihoidossa tärkeiksi kotihoidon onnistumiselle.

Kun yksittäisten asiakkaiden hoidon tarve on mahdollisimman tarkasti tiedossa, eivät kotihoidon käynnit esimerkiksi pitene yllättäen.

Eloisan kotihoidossa asiakkaille tehdään myös ennen kotihoidon alkua noin kuukauden mittainen arviointijakso, jonka aikana ammattilaiset päättävät annettavasta hoivasta.

– Kun käynti on suunniteltu ja ennakoitu, tiedämme mitä asiakkaan luona on odotettavissa, palvelualuepäällikkö Päivi Huttunen sanoo.

Pitkähiuksinen nainen seisoo oranssin seinän edustalla. Naisella on kaulahuivi ja tikkitakki.
Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan kotiin annettavien palveluiden palvelualuepäällikkö Päivi Huttunen on iloinen työhön sitoutuneesta kotihoidon henkilökunnasta. Kuva: Vilma Ruokoski / Yle

Huttusen mukaan myös tekoäly on parantanut Etelä-Savon kotihoidon toteutumista, koska sekin lisää tilanteiden ennakoitavuutta.

Eloisan kotihoidossa on noin vuoden ajan käytetty tekoälyä, joka ilmoittaa kotihoidon työntekijöille huomiota vaativista asioista.

Jos esimerkiksi kotihoito on toistuvasti kirjannut asiakkaan askeleen horjumisesta tai hapuilevasta kävelystä, tekoäly ilmoittaa asiasta työntekijälle.

– Pystymme tekemään kotona jotain muutoksia ennen kuin sattuu jotakin pahempaa, Huttunen sanoo.

Kaikki hoitoon vaikuttavat ratkaisut tekee lopulta ihminen.

Etelä-Savon hyvinvointialueen kotihoidon tekoäly auttaa huomaamaan muutokset asiakkaan voinnissa

Source: Yle · Vilma Ruokoski

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira