Tampereen tuomiokirkon taide on kiehtonut kävijöitä jo 120 vuotta. Oopperalaulaja Waltteri Torikka ideoi oopperan, jossa esiintyvät seiniltä tutut hahmot.
18:28
Kuoleman puutarha, langennut enkeli, köynnöstä kantavat pojat ja kattokupolissa kiemurteleva käärme. Hugo Simbergin Tampereen Tuomiokirkkoon loihtimat hahmot kiehtovat kävijöitä 120 vuotta maalaamisensa jälkeenkin.
Marraskuussa 2027 hahmot heräävät henkiin, kun kirkossa saa kantaesityksensä uusi fantasiaooppera ”Hugo Simbergin unet”.
Idean takana on teoksen taiteellinen johtaja, oopperalaulaja Waltteri Torikka.
– Minua on aina askarruttanut haavoittunut enkeli, miksi kuolema hoitaa puutarhaa ja mitä tuo käärme katossa ajattelee. Mietin, kuka tämän voisi kirjoittaa – kuka saisi fantasiallisuudesta ja symbolismista eniten irti?
Vastaus oli Finlandia-palkittu kirjailija ja käsikirjoittaja Johanna Sinisalo, jota on myös fantasiakirjailijaksi tituleerattu.
Sinisalo otti työn alle oopperan libreton eli tarinan, hahmot, draaman kaaren ja laulujen sanat.
– Tämä on ehdottomasti urani yksi kiinnostavimmista ja haastavimmista työtehtävistä. Minulle tämä on merkittävä myös siksi, että vaikka olen kirjailija, olen haaveillut kuvataiteilijan urasta ja pyrkinyt nuoruusvuosina kerran Ateneumiin.
Kuoleman puutarha – teoksen kauneimpia kohtia
Johanna Sinisalolle oli alusta asti selvää, että hän ei tekisi suurmiesoopperaa, jossa taiteilijan todennettua historiaa kuvitetaan tunnontarkasti.
– Koska Hugo Simberg oli symbolisti, ajattelin, että myös hänen teoksiaan juhlistava oopperan libretto voisi olla symbolistinen. Kuten hän itsekin sanoi, symbolismi tarkoittaa sitä, että ”näkyväisen takaa siintää tosiolevainen”. Korkeampi totuus on jossain muualla kuin maailman tarkassa jäljittelyssä.
Oopperan säveltäjäksi kutsuttiin tamperelainen Janne Salmenkangas. Hän on työstänyt Sinisalon librettotekstiä kohtaus kerrallaan.
– Mielestäni Hugo Simbergin taideteosten hahmoihin on hyvin helppo keksiä harmoninen maailma, Salmenkangas sanoo.
Sinisalo arvioi, että maalauksista yleisössä eniten resonoi Kuoleman puutarha. Siitä kertova sävellys on vielä tekemättä, mutta Janne Salmenkankaalla on idea.
– Kuoleman puutarhurit ovat hirmuisen lempeitä – varsinkin keskimmäinen, joka hoivaa kukkaa rinnallaan. Siitä tulee yksi oopperan kauneimmista kohdista, Salmenkangas kertoo.
Yksi ääni pelasti maalaukset
Kun Hugo Simberg 1900-luvun alussa maalasi Tampereen tuomiokirkon taidetta, vastaanotto oli ristiriitainen. Alastomat pojat ja kattokupolin suuri käärme eivät kaikkien mielestä sopineet kirkkoon.
Teosten säilyminen oli vaakalaudalla vielä kirkon valmistumisvuonna 1907. Tampereen seurakuntien tarkastuslautakunnan jäsenistä osa vaati, että poikajoukko muutettaisiin enkeleiksi ja käärme maalattaisiin yli. Äänestyksessä yksi ääni ratkaisi, että maalaukset saivat jäädä.
Myös nykypäivänä käydään keskustelua siitä, mitä saa taiteen nimissä tehdä. Sopiiko fantasiaooppera kirkkoon ja voiko se herättää vastustusta?
– Mielestäni libretossa heijastuu hartauden ja pyhyyden läsnäolo. Tämä on kohottunut teksti enkä pidä sitä epäsopivana kirkkoon. Toisaalta olisi hienoa, jos olisi keskustelua ja soraääniä. Tämä kirkkohan on käynyt yhden taistelun ihmisten sieluista, Sinisalo sanoo ja viittaa maalauksista aikoinaan käytyyn äänestykseen.
Uutuusooppera nähdään Tampereen Tuomiokirkossa marraskuussa 2027 osana kirkon 120-vuotisjuhlia.
Source: Yle · Petra Ketonen
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira