Keski-Suomessa selvitetään, mitkä ojitetut suot kuormittavat eniten Päijännettä sekä Pihtiputaan vesistöjä.

Kaivinkone ennallistamassa suoaluetta. Se peittää kaivettuja metsäojia umpeen.
Kaivinkone tukki suo-ojia Niskaneva-Hyrkönnevan alueella Pihtiputaalla syyskuussa 2025. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

10:06

Hiilipörssi selvittää Keski-Suomessa, mitkä ojitetut suot kuormittavat eniten Päijännettä sekä Pihtiputaan vesistöjä.

Suomessa on ojitettu valtava määrä soita puun tuottamiseksi metsäteollisuudelle. Ojitusalueilta valuvat vedet rehevöittävät ja liettävät niiden alapuolisia järviä edelleen.

Tutkimusten mukaan vanhoista suo-ojituksista lähtevän hiilen ja ravinteiden määrä jopa kasvaa ajan kuluessa. Hiilipörssin vesistöasiantuntija Jaakko Junikka sanoo, että haitat alapuolisiin vesistöihin eivät jää pelkkään veden tummumiseen.

– Valitettavasti tummumisen kanssa käsi kädessä kulkevat myös raskasmetallipitoisuudet, jotka päätyvät kaloihin ja sitä kautta myös ihmisten elimistöön, sanoo Junikka.

Kartoituksessa etsitään ne ojitusalueet, joiden ennallistaminen parantaisi alapuolisten vesistöjen tilaa tehokkaimmin.

Hiilipörssi oy tarjoaa kompensaatio- ja ennallistamispalveluita. Selvitys on osa sen tänä vuonna alkanutta vesienhoitohanketta, joka kestää vuoteen 2028.

Metsähallituksen mailla tahtyjä suon ennallistamistoimia. Pieni mäntymetsä jossa paljon kantoja.
Metsäyhtiö UPM on palauttanut kolme suoaluetta luonnontilaan Pihtiputaalla. Arkistokuva. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Pahimmat vesistöjä kuormittavat alueet Hiilipörssi julkaisee avoimena listana verkkosivuillaan.

Junikan mukaan tavoitteena on yleishyödyllisyys: tieto siitä, kuinka paljon oma suoalue vaikuttaa alapuoliseen vesistöön, voi innostaa maanomistajia ennallistamaan soitaan.

– Me maksamme maanomistajalle ennallistamiskorvauksen. Lisäksi maanomistaja saa suolta poistettavan puuston myyntitulot, Junikka kertoo.

Jaakko Junikka hakatulla metsäaukealla, jossa liito-orava pesi aiemmin.
Vesistöasiantuntija Jaakko Junikka selvittää, minkä ojitusalueiden ennallistaminen puhdistaisi vesistöjä eniten. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Pihtiputaalla pahiten järviä kuormittavat ojitusalueet on jo tunnistettu, seuraavaksi työ etenee Päijänteelle.

Suurin päästölähde on Häyhtiönjärvi sekä siihen kuuluvat Honkaneva ja Häyhtiönneva. Näiltä ojitusalueilta vedet päätyvät Alvajärveen.

Muurasjärveen suoraan laskeva Lahnalammen alue on kunnan toiseksi pahin vesistöjä kuormittava alue.

Ennallistaminen kirkastaisi helsinkiläisten juomavettä

Seuraavaksi alkaa Päijännettä pahimmin kuormittavien ojitusalueiden kartoittaminen. Helsinkiläiset saavat juomavetensä Päijänteestä.

Junikka kertoo, että pääkaupunkiseudun juomavesien puhdistamisen kustannukset ovat nousseet sitä myötä, kun Päijänteen vesi on tummunut.

– Voisi olla taloudellisesti kannattavaa puhdistaa vesi pysyvästi jo siellä alkulähteillä, eikä vedenpuhdistuslaitoksella Helsingissä, hän sanoo.

Ennallistettu suo. Alueen ojat on peitetty ja puut kaadettu. Jäljellä on muutama lammikko joissa vesi seisoo.
Ennallistettu suo palautuu vähitellen luonnontilaan ja toimii alapuolisten vesistöjen vedenpuhdistajana. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Osittain ympäristöministeriön rahoittamaan hankkeeseen kuuluu myös kahden suoalueen ennallistaminen.

– Yritämme saada ennallistettavaksi eniten vesistöjä kuormittavat suot, jotka valitaan tämän kartoituksen perusteella.

Jaakko Junikka kertoi kartoituksesta Radio Suomen lähetyksessä:

Biologi Jaakko Junikka kertoo, miten soiden ennallistaminen vaikuttaa helsinkiläisten juomaveteen.

Source: Yle · Riikka Niutanen

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira