Kohtalokas syrjähyppy | Jensen Huangin lähtö voi sekoittaa koko teko­äly­alan

Yritysjohtajia on ennenkin kaatunut yksityiselämän skandaaleihin. Jensen Huangin eroon johtaneelle tapaukselle on silti vaikea löytää vertailukohtaa.

Yhden miehen avioliiton ulkopuoliset suhteet ovat ajaneet kriisiin tekoälyteollisuuden keskeisen yhtiön, Nvidian. Seuraukset voivat ulottua Yhdysvaltain ja Kiinan välisestä teknologiakilpailusta satojen miljardien dollarien datakeskusinvestointeihin.

Nvidia on tekoälybuumin tärkeimpiä yrityksiä. Sen sirujen varaan rakennetaan datakeskuksia ympäri maailmaa, ja yhtiön menestys on henkilöitynyt poikkeuksellisen vahvasti toimitusjohtaja Huangiin.

Ensin paljastui, että hänellä on ollut suhde naiseen, jonka epäillään olevan Kiinan vakooja. Sitten kerrottiin, että hänellä olisi ollut suhde myös alaisensa kanssa.

Nyt Huang on poissa. Mitä siitä seuraa?

Kiristyykö tekoälyn kylmä sota?

Huangin lähtö vaikuttaa Yhdysvaltain ja Kiinan väliseen teknologiakilpailuun.

Nvidian tehokkaat sirut ovat keskeisiä tekoälymallien kehittämiselle. Yhdysvallat on pyrkinyt rajoittamaan niiden vientiä Kiinaan estääkseen amerikkalaisen teknologian hyödyntämisen Kiinan sotilaallisessa kehityksessä.

Huang on ollut vientirajoitusten äänekkäimpiä vastustajia. Hänen mukaansa kiellot vahingoittavat Yhdysvaltain teknologiateollisuutta ja vahvistavat kiinalaisia kilpailijoita, kuten Huaweita.

Huang onnistui rakentamaan läheiset suhteet Donald Trumpiin ja vaikutti hallinnon tekoälypolitiikkaan. Nyt hänen lähtönsä voi heikentää Nvidian mahdollisuuksia vaikuttaa Kiinan-kaupan ehtoihin.

Vakoiluskandaali on jo lisännyt kongressissa vaatimuksia vientirajoitusten kiristämisestä.

Toisaalta monet yhdysvaltalaiset teknologiajohtajat ovat toivoneet, että siruja vietäisiin edelleen Kiinaan.

Skandaalin jälkeen on epätodennäköistä, että Trumpin hallinto tulee vientilupia höllentämään. Se voi kiristää jälleen Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasuhteita.

Kuka korvaa kaatuneen kuninkaan?

Huangin lähtö ei ole pelkästään geopoliittinen järistys, vaan myös paha isku hänen yhtiölleen Nvidialle.

Huang on yksi Nvidian perustajista ja on johtanut yhtiötä aina sen perustamisesta eli vuodesta 1993 lähtien.

Huang on johtanut yhtiötään yksinvaltiaan ottein. Kun tavanomaisessa pörssiyhtiössä toimitusjohtajan alaisuudessa työskentelee pieni johtoryhmä, Huang on hoitanut käytännössä koko johtoryhmän työt yksin. Huangilla on 60 suoraa alaista.

Äärimmilleen viety henkilöriski on nyt realisoitunut. Nvidia on toiminut niin poikkeuksellisella johtamismallilla, että ykkösmiehen lähtö vaikuttaa laajasti koko yhtiön toimintakykyyn.

Nvidia ilmoitti torstaina, että Jensen Huangin tilalle nimitettiin väliaikaisesti talousjohtaja Colette Kress, joka on työskennellyt Nvidiassa vuodesta 2013.

Pysyvää seuraajaa ei ole tiedossa. Yhtiön hallitus on aloittanut etsinnän ja aikoo harkita sekä Nvidian omia johtajia että ulkopuolisia ehdokkaita.

Tehtävä on poikkeuksellisen vaikea. Huang on vastannut Nvidian teknologiasta, strategiasta ja suhteista sen tärkeimpiin asiakkaisiin.

Reutersin haastattelemat analyytikot ovat nostaneet mahdollisiksi seuraajiksi Kressin ja Nvidian tekoälyteknologiasta vastaavan Ian Buckin. Kress tuntee yhtiön talouden ja sijoittajat, Buck puolestaan on ollut kehittämässä CUDA-ohjelmistoalustaa, josta tuli yksi Nvidian tärkeimmistä kilpailueduista.

Bloombergin mukaan mahdollisia ulkopuolisia ehdokkaita ovat muun muassa siruyhtiö Armin toimitusjohtaja Rene Haas sekä Applen laiteteknologioista vastaava Johny Srouji.

Nvidian hallitus teki samalla historiallisen muutoksen yhtiön hallintoon. Se nimitti Harvey Jonesin hallituksen puheenjohtajaksi. Aiemmin Nvidialla ei ollut lainkaan puheenjohtajaa.

Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang (toinen vasemmalta) keskusteli Anthropicin Tom Brownin, Elon Muskin ja sijoitusjohtaja Gavin Bakerin kanssa Washingtonissa syyskuussa. Kuva: Kylie Cooper / Reuters

Mitä tapahtuu, kun tekoälyalan keskuspankki horjuu?

Mitä suuremmaksi Nvidia on viime vuosina kasvanut, sitä enemmän se on ottanut roolia myös tekoälyteollisuuden rahoittajana. Vain vähän kärjistäen: Nvidiasta on tullut tekoälyalan keskuspankki.

Nvidian sirut ovat erittäin kalliita, ja ne muodostavat suuren osan tekoälydatakeskusten rakentamiskustannuksista.

Kaikilla tekoäly-yhtiöillä ei ole riittävästi rahaa niiden ostamiseen. Hätiin on usein tullut Nvidia itse.

Yhtiö on sijoittanut asiakkaisiinsa, auttanut niitä hankkimaan lainarahoitusta ja antanut valtavia taloudellisia takauksia. Lisäksi Nvidia on sitoutunut ostamaan laskentatehoa samoilta yrityksiltä, joille se myy sirujaan.

Financial Timesin mukaan Nvidian osakesijoitusten ja sijoitussitoumusten arvo oli heinäkuun lopussa jo 124 miljardia dollaria. Tämän vuoden aikana yhtiö ja sen pääomasijoitusyksikkö ovat tehneet yli 120 sijoitusta, keskimäärin yhden noin kahden ja puolen päivän välein.

Osakesijoitusten lisäksi Nvidia on ottanut vastuulleen asiakkaidensa miljardiluokan rahoitusjärjestelyjä.

Nvidia on esimerkiksi sitoutunut takaamaan jopa 105 miljardin dollarin edestä Open AI:n Ohioon suunnitteleman datakeskuksen vuokra- ja sähkökustannuksia. Vastineeksi datakeskuksessa käytetään Nvidian teknologiaa seuraavat 20 vuotta.

Nvidia on luvannut ostaa tekoälypilvipalveluyhtiöiltä jopa 36 miljardin dollarin edestä laskentatehoa, jos nämä eivät löydä sille muita asiakkaita. Näiden ostositoumusten turvin yritykset voivat hankkia lainaa uusien Nvidia-sirujen ostamiseen.

Nvidia on siis samaan aikaan myyjä, ostaja, omistaja ja rahoittaja. Jos kuvio kuulostaa sekavalta, se johtuu siitä, että se on sekava.

Järjestelyt ovat myös herättäneet kysymyksiä siitä, kuinka suuri osa tekoälybuumin kysynnästä perustuu Nvidian omaan rahoitukseen.

Yhtiö on tunnistanut riskit.

FT:n mukaan Nvidia varoitti elokuussa sijoittajille antamassaan raportissa, että sen sitoumukset ja takaukset voivat aiheuttaa taloudellisia tappioita eivätkä välttämättä tuota odotettuja hyötyjä.

Kestääkö tekoälybuumi ilman luottomiestään?

Järjestelyjen keskeinen arkkitehti on ollut Jensen Huang.

Financial Timesin mukaan hän on neuvotellut henkilökohtaisesti miljardiluokan sijoituksista ja valmistellut Wall Streetin rahoittajien kanssa suunnitelmaa, jolla tekoälyhankkeisiin hankittaisiin yli 500 miljardia dollaria ulkopuolista rahoitusta.

Huangin vaikutusvalta on ulottunut kauas Nvidian ulkopuolelle. Hän on ollut koko tekoälybuumin keskeisiä hahmoja: teknologinen visionääri, miljardiluokan kauppojen neuvottelija ja alan tärkeimpiä rahoittajia.

Tekoälyyn ja datakeskuksiin investoidaan parhaillaan valtavia summia. Kasvu on ollut niin nopeaa, että jopa suuryritysten välisiä järjestelyjä on rakennettu pitkälti johtajien henkilökohtaisten suhteiden ja luottamuksen varaan.

Huang on esimerkiksi kertonut, ettei Nvidialla ole kirjallista sopimusta sen tärkeimmän siruvalmistajan, taiwanilaisen TSMC:n, kanssa. Kymmenien miljardien dollarien liiketoiminta on perustunut osapuolten keskinäiseen luottamukseen.

Huangin lähtö uhkaa horjuttaa koko tekoälybuumin rahoitusta.

Uusi johto voi joutua arvioimaan uudelleen Huangin rakentamia järjestelyjä, joissa yhtiö on ottanut valtavia taloudellisia riskejä asiakkaidensa puolesta.

Financial Timesin mukaan erään tekoälypilvipalveluyhtiön johtaja arvioi, että Nvidian uudet sijoitukset saattavat pitkälti pysähtyä kriisin ajaksi.

Se voisi käynnistää ikävän ketjureaktion. Ilman Nvidian sijoituksia ja takauksia osa datakeskusyhtiöistä voi joutua vaikeuksiin lainarahoituksen hankkimisessa.

Hankkeet viivästyisivät, sirutilaukset vähenisivät ja Nvidian oma kasvu hidastuisi.

Samalla voisi murentua se järjestelmä, jonka avulla Nvidia on rahoittanut omien sirujensa kysyntää.

Sillä voi olla järisyttävät seuraukset niin tekoälyalalla kuin koko maailmantaloudessa.