Ruutuaika ja älylaitteiden käyttö heijastuvat nuorten aivojen rakenteisiin monin tavoin, kertoo Itä-Suomen yliopiston tuore tutkimus.
Runsaasti ruutua ja älylaitteita käyttäneillä nuorilla muistiin ja oppimiseen liittyvän mediaalisen eli sisemmän ohimolohkon harmaan aineen tilavuus oli pienempi kuin muilla.
Tutkimuksessa mitattiin magneettikuvauksella 44 terveen 16–19-vuotiaan nuoren aivojen harmaan aineen tilavuuksia.
Harmaa aine on aivojen osa, jossa sijaitsevat hermosolujen solukeskukset. Harmaan aineen rakenteessa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa muistiin ja oppimiskykyyn. Lisäksi harmaan aineen alueella sijaitsevassa pihtipoimussa säädellään impulssikontrollia, joka vaikuttaa kykyyn hillitä tunteita ja käytöstä.
Runsas ruutuaika oli kuitenkin yhteydessä myös suurempiin harmaan aineen tilavuuksiin tietyillä otsalohkon ja takaraivon alueilla. Nämä alueet osallistuvat tarkkaavaisuuteen, työmuistiin, päätöksentekoon ja näköhavaintojen käsittelyyn.
”Suurempi tilavuus näillä alueilla saattaa liittyä erityisesti tarkkaavaisuutta, motorisen toiminnan suunnittelua ja visuaalista tiedonkäsittelyä vaativiin sovelluksiin ja peleihin”, väitöskirjatutkija Hannamari Skog Itä-Suomen yliopistosta kertoo tiedotteessa.
Skog muistuttaa kuitenkin, että aivojen normaalissa kehityksessä murrosiän aikana harmaan aineen tilavuus vähenee ja aivojen toiminta tehostuu. Ruutuajan positiivinen yhteys harmaan aineen tilavuuteen voi siten heijastaa myös aivojen kehityksen viivästymistä.
Myös liikunta ja fyysinen kunto olivat yhteydessä aivojen rakenteisiin. Runsaampi liikunnan määrä oli yhteydessä suurempaan tilavuuteen takaraivon alueella. Parempi fyysinen kunto taas oli yhteydessä suurempaan päälakilohkon tilavuuteen.
Tutkimukseen osallistui 25 tyttöä ja 19 poikaa. Aineisto kerättiin vuosina 2018–2019 Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksesta sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan Fitbrain-tutkimuksesta. Tietoja ruutuajasta, älylaitteiden käytöstä ja liikunnasta kerättiin kyselylomakkeilla. Fyysistä kuntoa arvioitiin sukkulajuoksutestillä ja vauhdittomalla pituushypyllä.
Skogin mukaan tulokset tarjoavat uutta tietoa siitä, miten arjen elämäntapatekijät linkittyvät aivojen rakenteeseen nuoruudessa.
”Yhteydet ovat kuitenkin monimutkaisia, ja lisää tutkimusta tarvitaan niiden pitkäaikaisen merkityksen ymmärtämiseksi”, Skog sanoo tiedotteessa.
Source: Helsingin Sanomat · Hanna Freyborg HS
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira