Nuoret | Tekoälyn yllättävä seuraus: Ugandalaiset ja intialaiset nuoret ilmestyivät suomalaiseen nuortenchattiin

”People in Finland, please help me.”

Näin ulkomailta yhteyttä ottava nuori vetoaa suomalaisen nuortenchatin päivystäjään. Apua ei ole löytynyt mistään muualta.

Pelastakaa Lapset ry:n nuorten verkkopalveluun Netariin on alkanut tulla avunpyyntöjä eri puolilta maailmaa. Osa nuorista kertoo päätyneensä palveluun tekoälyn suosituksesta.

Yhdistyksen psykososiaalisen tuen asiantuntija Eve-Linda Lassila kuvailee ulkomailta lähetettävien yhteydenottojen olevan pitkiä ja osin tekoälyn avulla koostettuja.

Avunpyynnöissä kerrotaan muun muassa väkivallasta, yksinäisyydestä ja vuosien aikana kerrostuneista ongelmista. Netarissa nuoret voivat matalalla kynnyksellä keskustella kahden kesken koulutettujen aikuisten kanssa.

Ilmiö alkoi näkyä Netarissa tänä kesänä. Sen jälkeen ulkomailta on kertynyt arviolta 20–30 yhteydenottoa. Niiden osuus kaikista keskusteluista on pieni.

Haastavien ongelmavyyhtien selvittely kuormittaa päivystäjiä ja vie aikaa apua hakevilta Suomessa asuvilta nuorilta, joille palvelu on tarkoitettu.

Nyt Pelastakaa Lapset on linjannut, että ulkomailla pysyvästi asuvat nuoret ohjataan suoraan oman maansa palveluihin.

Lassilan mukaan jotkut nuoret ovat kertoneet tekoälyn suositelleen Netaria. Yhteydenottoja on tullut ympäri maailman, kuten Ugandasta, Britanniasta, Intiasta ja Palestiinasta. Usein apua pyydetään nimenomaan suomalaisilta.

Kaikkien reittiä palveluun ei tiedetä. Nuoret ovat voineet löytää sen myös hakukoneista tai sosiaalisesta mediasta. Käytettyjen tekoälypalvelujen nimet eivät ole tiedossa.

Lassila kertoo, että osa ulkomailta yhteyttä ottaneista nuorista elää perheissä tai yhteisöissä, joissa he kokevat väkivaltaa ja syrjintää identiteettinsä vuoksi. Jotkut ovat hyvin itsetuhoisia.

Netari on etsinyt nuorille palveluja heidän omista maistaan. Sen omat palvelut on tarkoitettu Suomessa asuville nuorille, eivätkä resurssit riitä kohderyhmän laajentamiseen.

”Nuoret ovat kuitenkin olleet selvästi pettyneitä, kun olemme ohjanneet heidät toisaalle”, Lassila kertoo.

Huolena on, jäävätkö nuoret vaille tukea. Kaikissa maissa ei välttämättä ole vastaavia matalan kynnyksen palveluja. Joidenkin nuorten avunhaku saattaa kilpistyä vanhempien vastustukseen.

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen pitää mahdollisena, että yhteydenotot liittyvät tapaan, jolla tekoälyä opetetaan vastaamaan avunpyyntöihin.

Esimerkiksi mielenterveyden ongelmiin annettu väärä neuvo voi olla vaarallinen. Siksi tekoälyä koulutetaan Toivosen mukaan johdattamaan avunhakija ammattilaisen puheille.

Yksi opetustapa on näyttää ihmisille tekoälyn vastauksia ja pyytää heitä arvioimaan, mitkä niistä ovat onnistuneita.

Toivonen arvelee, että arvioija voi pitää palveluun ohjaamista hyvänä neuvona tarkistamatta, voiko käyttäjä todella saada sieltä apua.

Tekoälyn antamiin suosituksiin ulkomailla saattaa vaikuttaa myös se, että Netarissa on englanninkielinen tervetulotoivotus. Teksti on ollut verkkosivuilla esillä jo ainakin toukokuusta 2025 lähtien eli merkittävästi ennen yhteydenottojen alkamista.

Toisaalla sivustolla löytyvässä tekstissä vedetään kuitenkin selvä raja. Keskusteluapu on tarkoitettu Suomessa asuville nuorille.

Sitä, miksi yhteydenotot alkoivat juuri kesällä, Toivonen ei osaa sanoa.

Yksi mahdollisuus on, että esimerkiksi muutokset tekoälyn koulutuksessa voisivat vaikuttaa suosituksiin.

”Tämä on valitettavasti tällaista arvailua”, Toivonen sanoo.

Toistaiseksi ongelma vaikuttaa koskevan lähinnä Netaria. Ulkomailta ei ole mainittavasti tullut yhteydenottoja A-klinikkasäätiön, Mannerheimin Lastensuojeluliiton tai Väestöliiton ylläpitämiin nuorten keskusteluapua tarjoaviin palveluihin.

Useissa palveluissa tunnistetaan silti, että keskusteluapua etsivät nuoret erikseen varmistavat, vastaako heille ihminen vai tekoäly.

”Moni nuori on hyvin tekoälyvastainen”, Lassila toteaa.