Nokian uusi suunta: tekoälyä, avaruutta ja puolustusta

Nokia hakee kasvua konesalien yhdistämisestä ja valtiollisesta turvallisuusviestinnästä. Yhtiön tekoäly- ja pilviliiketoiminnan myynti kasvoi vuodessa yli kaksinkertaiseksi.

• Ville Kolari

11:16

Torstaina tuloksensa julkistaneen Nokian mediapuhelua kuunnellessa kävi yhä selvemmäksi se, että yhtiö nojaa jo nyt ja varsinkin jatkossa yhä selvemmin tekoälyjättien konesaleihin, verkkojen älykkyyteen ja puolustussektorin satelliittiviestintään.

Yhtiö kertoi heinä–syyskuun liikevaihdon kasvaneen 9 prosenttia vuoden takaisesta.

Nokian toimitusjohtaja Justin Hotard kertoi tilaisuudessa kovista kasvuluvuista. Hänen mukaansa yhtiön tekoälyyn ja pilveen liittyvä myynti kasvoi 123 prosenttia. Uusia tilauksia tekoälyyn ja pilveen liittyen oli 1,5 miljardin euron arvosta.

– Kasvua ajaa erityisesti Pohjois-Amerikka ja siellä toimivat suuret pilvipalveluyhtiöt, sanoi Hotard.

Konesalit yhdistyvät jättitietokoneiksi

Hotardin mukaan konesalimarkkinoilla on käynnissä uusi aalto. Tekoälymallien vaatimat laskentakeskukset ovat kasvaneet niin suuriksi, että ne eivät mahdu yhdelle tontille, vaan niitä pitää rakentaa erilleen. Juuri tuohon saumaan tarvitaan Nokian optisia ja IP-reititysratkaisuja. Ne sitovat maantieteellisesti erillään olevat konesalit yhteen.

– Emme näe mitään hidastumista yhteysratkaisujen kysynnässä vaan, päinvastoin, sanoi Hotard ja viittasi siihen, että tekoälykasvu on todellista.

Hotardin mukaan Investoinnit yhteyksiin kiihtyvät, koska on ymmärretty, että konesaleja voidaan liittää toisiinsa aiempaa pidempien etäisyyksien päässä ja kapasiteetin yhteiskäyttö on myös kannattavaa.

Yhtiö arvioi myös, että yhdistettyjen optisten ja IP-verkkojen liiketoiminta kasvaa ensi vuonna 25–30 prosenttia.

Satelliittijärjestelmä vastaa Ukrainan sotaan ja Starlink-huoliin

Yksi tilaisuuden kiinnostavimmista kysymyksistä liittyi puolustus- ja viranomaisteknologiaan.

Tilaisuudessa Hotard vahvisti, että Nokia etenee suunnitellusti suomalaisen tutkasatelliittiyhtiö Iceyen kanssa kehittämässään satelliittijärjestelmässä, jonka tavoite on tuotantovaihe vuoteen 2028 mennessä.

Ukrainan sodan ja kaupalliseen Starlink-verkkoon liittyvien epävarmuuksien myötä hallitukset etsivät Hotardin mukaan luotettavia, valtiollisessa kontrollissa pysyviä yhteyksiä.

– Lähes jokaisella maalla on jo jonkinlainen satelliittiyhteysratkaisu, mutta niitä voi verrata matkapuhelinverkkojen 2G- tai 3G-aikaan.

Hotardin mukaan monia olemassaolevia sateliittijärjestelmiä ei ole suunniteltu nykyisin tarvittavan datamäärän ja kapasiteetin tarpeisiin.

– Yhdistämme tässä havainnoinnin ja viestinnän, sanoo Hotard ja viittaa suomalaisen maailmalla mainetta niittävän Iceyen tutkaosaamisen ja Nokian tietoliikenneinfrastruktuurin yhdistämiseen.

Hotard muistutti, että hankkeen aikataulu riippuu teknologian kehittämisen lisäksi myös satelliittien laukaisuaikatauluista.

Eurooppa laahaa investoinneissa perässä – Suomessa valopilkkuja

Eurooppa kulkee auttamatta Yhdysvaltojen ja Kiinan jäljessä tekoälyinvestoinneissa ja tekoälykehityksessä.

Euroopan mahdollisuuksista kuroa Yhdysvaltain etumatkaa umpeen Hotard esitti tutun kommentin.

”Vanha manner investoi liian vähän.”

– Olen puhunut paljon siitä, että Euroopan on investoitava infrastruktuuriin, uudistumiseen ja tietoliikenneyhteyksiin. Tosiasia on, ettei näitä investointeja tehdä tällä hetkellä riittävästi, Hotard sanoi.

Valopilkkuna hän kuitenkin nosti esiin Suomen.

Hotard muistutti Googlen 13 miljardin euron investoinnista Suomeen sekä eurooppalaisista tekoäly- ja niin sanotuista gigatehdashankkeista, joita Nokia pyrkii vauhdittamaan Suomessa ja muualla Euroopassa.

Yhtiö piti koko vuoden taloudellisen ohjeistuksensa ennallaan.