Nato-jäsenyys ei muuttanut Suomen valtiojohdon valtasuhteita, arvioi parlamentaarinen työryhmä

Työryhmän mukaan Suomen ulkopolitiikan johtaminen toimii Nato-asioissa hyvin valtiojohdon kesken.

13:20Päivitetty 13:20

Nato-jäsenyydestä ei ole aiheutunut merkittäviä vaikutuksia Suomen valtiojohdon valtasuhteisiin.

Näin kertoo parlamentaarisen työryhmän selvitys, jossa tarkasteltiin, miten Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaa valtiojohdon, eli presidentin, hallituksen ja eduskunnan välisiin valta-asetelmiin ja Nato-asioiden hoitamiseen.

Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhdessä valtioneuvoston, eli hallituksen kanssa. Työryhmä näkee, että työnjako toimii Nato-asioissa hyvin.

– Ulkopolitiikan johtamisen yhteistoiminta on ollut Nato-asioissa sujuvaa. Suomen toiminta Natossa on ollut vaikuttavaa, asiakirjassa sanotaan.

Parlamentaarinen työryhmä toimi valtioneuvoston asettamana. Työryhmän puheenjohtajana toimi kansanedustaja Heikki Vestman (kok.) ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Onni Rostila (ps.)

Perustuslakia ei tarvitse muuttaa

Julkisuudessa on aika ajoin keskusteltu siitä, miten valta Nato-asioissa jakautuu Suomen valtiojohdon kesken.

Esimerkiksi viime vuonna pääministeri Petteri Orpon (kok.) ei ollut paikalla Naton Itämeren rantavaltioiden huippukokouksissa. Helsingissä järjestettyä kokousta isännöi tasavallan presidentti Alexander Stubb yhdessä Viron pääministerin Kristen Michalin kanssa.

Ylen haastattelemat tutkijat olivat erimielisiä siitä, olisiko pääministerin pitänyt osallistua kokoukseen presidentin sijasta.

Työryhmän mukaan perustuslakiin kirjattua ulkopolitiikan johtamisen vallanjakoa ei tarvitse muuttaa. Kansallisia käytäntöjä ja lainsäädäntöä on kuitenkin tarpeen kehittää.

Työryhmä toteaa, että kaikki Nato-asiat eivät ole ulkopolitiikkaa tai ulkopolitiikan johtamista. Esimerkiksi Naton puolustukseen ja pelotteeseen liittyvät asiat kuuluvat lähtökohtaisesti puolustuspolitiikan alaan.

Viime kädessä johonkin tietyn asian ulkopoliittisen merkittävyyden tunnistaminen vaatii työryhmän mukaan tapauskohtaista harkintaa.

Työryhmä katsoo myös, että presidentille kuuluvien sotilaskäskyasioiden päätöksentekomenettelyä ei ole tarpeen muuttaa Nato-jäsenyyden takia.

– Suomen puolustuspolitiikan sisällöstä ei päätetä ylipäällikön toimivallan perusteella. Ministerimyötävaikutus on päätöksenteossa tärkeää parlamentaarisen vastuukatteen vuoksi.

Lisätietoa eduskunnalle

Työryhmän arvion mukaan perustuslakia ei ole tarpeen muuttaa Nato-jäsenyyden vuoksi.

Työryhmä on kuitenkin tunnistanut joitain säädösmuutostarpeita. Lisäksi työryhmä esittää ohjeistuksen ja käytäntöjen kehittämistä.

Eduskunnan tulee työryhmän mukaan saada Nato-asioissa riittävästi ja ennakollisesti tietoa. Tiedonsaantioikeus koskee myös salassa pidettävää tietoa.

Erityisesti eduskunnan asema korostuu budjetti- ja muissa asioissa, joissa se toimii päätöksentekijänä.

Työryhmä on tarkastellut myös sitä, miten päätöksenteko Suomessa toimisi, jos Nato olisi ottamassa käyttöön sen yhteistä puolustusta koskevan artiklan viisi. Käytännössä tämä tarkoittaa tilannetta, jos johonkin Nato-maahan hyökättäisiin.

Uutinen päivittyy