Kun Venäjän keisari Aleksanteri I valtasi 1800-luvun alussa Ruotsilta sen itäiset läänit ja perusti niistä autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan, hän päätti pitää voimassa suomalaisten vanhat lait ja oikeudet. Se tarkoitti, että vanhat Ruotsin lait jäivät voimaan.
Päätös oli paljon merkittävämpi kuin keisari todennäköisesti ymmärsi. Suomesta ei sen vuoksi koskaan tullut osa venäläistä maailmaa, vaikka varsinkin vuoden 1899 jälkeen venäläiset kyllä yrittivät. Itsenäisestä Suomesta oli paljon luontevampaa rakentaa pohjoismaista oikeusvaltiota, kun pohjalla oli pitkä ja tuttu perinne ja lainsäädäntö.
Ruotsin ajalta Suomeen jäi myös ajatus hallinnon, asiakirjojen ja julkisen päätöksenteon avoimuudesta. Perustuslakiinkin on haluttu kirjata, että viranomaisten asiakirjat ovat julkisia ja että niiden julkisuutta voi rajoittaa tavallisella lailla vain välttämättömistä syistä.
Hallinnon ja asiakirjojen avoimuus on yksi Suomen kansanvaltaisen järjestelmän kulmakivistä. Sen ansiosta suomalaiset eivät ole hallintoalamaisia, vaan kansalaisia, jotka voivat seurata ja valvoa päätöksentekoa ja hallintoa.
Tästä toki aiheutuu hallinnolle kaikenlaista riesaa: tietopyyntöjä ja sen sellaista. Viestimetkin tekevät niitä, vaikka voisivat olla ”rakentavia”, valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski harmitteli lokakuun alussa Helsingin Sanomien haastattelussa. ”Ajatellaanko, että tietopyyntö on luotettavampi kuin ihmisen sana?” hän ihmetteli.
Anttikoski on töissä töpinän puolella eikä vaikuta lakien valmisteluun, mutta hänen kommenttinsa oli oireellinen. Hallinnon ja päätöksenteon avoimuutta on pyritty kaventamaan jo pitkään. Esimerkkien lista on pitkä. Tänä syksynä esimerkiksi lopetettiin pelastuslaitosten automaattinen hälytystiedottaminen. Parhaillaankin eduskunnassa on kaksi merkittävää lakihanketta, jotka muuttaisivat selvästi avoimuutta.
Niistä ensimmäinen pidentäisi monien ulkoministeriön, tasavallan presidentin ja presidentin kanslian asiakirjojen salassapitoa nykyisestä 25 vuodesta 40 vuoteen. Lisäksi suojelupoliisin ja sotilastiedustelun asiakirjojen salassapitoaikaa pidennettäisiin 60 vuoteen. Toinen hallituksen eduskuntaan jättämä lakihanke antaisi ministeriöille oikeuden pitää hallitusneuvottelujen papereita poissa julkisuudesta, kunnes uusi hallitus on esitellyt ohjelmansa eduskunnalle.
Asenne on tullut selväksi jo ajat sitten.
Kyse ei toki ole vain tästä hallituksesta. Hallitus toisensa jälkeen on nakertanut vuonna 1999 säädettyä julkisuuslakia, johon oli tarkoitus koota kaikki salassapitomääräykset. Useisiin muihin lakeihin on kuitenkin ujutettu salassapitosäännöksiä, joita ei aina edes perustella perustuslain edellyttämällä välttämättömyydellä. Hurjin esimerkki oli viime hallituksen ajama asiakastietolaki, joka teki kaikista historiallisistakin potilasasiakirjoista pysyvästi salaisia.
Asennekin on tullut selväksi ajat sitten. Silloinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk) valitti kesällä 2007, ettei keskeneräisiä asioita pitäisi tuoda julkisuuteen. Viranomaiset ovat myös pitkään tulkinneet lakeja ylikireästi, mistä selvin esimerkki on poliisi. Monet muut viranomaiset piilottelevat itselleen kiusallisia dokumentteja.
Tällä hallituskaudella tarjolla on kuitenkin ollut uusi peruste ”turvallisuustilanteen muuttuminen”. Sitä on totisesti käytetty, myös puheissa. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) on sen vuoksi jo pitkään vaatinut, ettei puolustusmäärärahoista oikeastaan keskusteltaisi julkisesti.
Kaikki valtiollinen tieto ei voi olla julkista, eikä kaiken pidäkään olla.
Avoimuus ja kansalaisten keskeinen asema ovat kuitenkin olleet yksi Pohjoismaiden menestyksen salaisuuksista. Suomen ei kannata unohtaa sitä, jos aiomme joskus vielä saada taloutemme pohjoismaiseen kuntoon. Mutta avoimuus on myös turvallisuuskysymys. Erityisesti nyt, kun pahantahtoiset toimijat täyttävät tyhjiöt, joita oikean tiedon puuttuminen jättää.
Kun Venäjä pyrkii hallitsemaan naapureidensakin menneisyyttä, Suomen pitäisi huolehtia, että lähihistoriastamme on mahdollisimman paljon tutkimusperustaista historiatietoa. Siltäkin kannalta ulkoministeriön asiakirjojen salassapidon pidentäminen on onnetonta.
Source: Helsingin Sanomat
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira