Muuttoliike | Vantaan kasvu hyytyi: asukkaat ihmettelevät, miksei kukaan halua Hakunilaan

”Alueen maine on ehkä vähän kallistunut siihen suuntaan, että täällä on ongelmia. Se ei pidä paikkaansa”, sanoo Kari Hyytiäinen Vantaan Hakunilasta.

Hyytiäisen mielestä alue on mainettaan parempi.

”Täällä kuulee vieraita kieliä ja tänne mahtuvat kaikki”, hän sanoo.

Hän kiittelee hyviä liikenneyhteyksiä.

”Stadiin pääsee puolessa tunnissa.”

Hyytiäinen muutti Hakunilaan kolmisen vuotta sitten Helsingin Marjaniemestä ja asuu nyt yksiössä. Hakunilaan houkuttelivat halvempi vuokra ja isompi asunto sekä alueella asuva pitkäaikainen ystävä.

Kuuden vuoden kuluttua Hakunila jää taakse, sillä aiemmin Bangkokissakin asunut Hyytiäinen aikoo muuttaa Vietnamiin eläkepäiviään viettämään.

Kari Hyytiäinen ei usko ratikan tuovan alueelle lisää vetovoimaisuutta. Kuva: Kalle Koponen / HS

Vantaan väestönkasvu hidastui viime vuonna enemmän kuin vuosikymmeniin. Viimeksi se oli näin hidasta vuonna 1970.

Kunnan väkiluku kasvoi viime vuonna vain noin 1 700 hengellä.

Jo viiden vuoden ajan Vantaalta on muuttanut muualle Suomeen enemmän ihmisiä kuin muualta Suomesta Vantaalle.

Viime vuonna Vantaalta muutti Helsinkiin enemmän ihmisiä kuin Helsingistä Vantaalle. Näin ei ole tapahtunut 30 vuoteen.

Vielä viisi vuotta sitten Vantaalle muutti Helsingistä 1 900 ihmistä enemmän kuin toisin päin.

Vuosina 2025–2035 väestön ennustetaan kasvavan Vantaan alueista vähiten Hakunilassa, Korsossa ja Koivukylässä.

Vantaan väestökehityksen nosti esiin Hypoteekkiyhdistys Hypo torstaina julkaisemassaan asuntoluottoluokituksessa.

Reilut kaksi vuotta Hakunilassa asunut Laura Leppävuori oli perjantaina aamupäivällä matkalla jäätelöostoksille tyttärensä Minela Osmanovicin, 3, kanssa.

Leppävuori perheineen asuu vielä toistaiseksi Vantaalla, mutta ennen lapsen kouluun menoa perhe haluaa muuttaa ”rauhallisemmalle alueelle”. Sellainen voisi olla esimerkiksi luonnonläheinen Sipoo.

Vähäistä kiinnostusta alueeseen voivat tällä hetkellä aiheuttaa Vantaan ratikan laajat rakennustyömaat, Leppävuori arvelee.

Hän asuu Hakunilan Kaskelassa. Siellä perhe on viihtynyt hyvin, toisin kuin ostoskeskuksen läheisyydessä, missä perhe aiemmin asui. Viihtymistä ovat edistäneet alueen hyvät palvelut ja päiväkoti, josta on ”tykätty paljon”.

Satakuntalaislähtöinen Jaana Theman on viihtynyt Hakunilassa jo 30 vuotta. Alue muistuttaa hänen aiemmasta asuinpaikastaan, Lontoosta.

”Nautin erityisesti Hakunilan kansainvälisyydestä. Siitä, että on etnisiä kauppoja ja kuulee eri kieliä. Täällä ihmiset eivät lokeroidu”, hän sanoo.

Theman asuu omistusasunnossa lähellä Hakunilan keskusta ja uskoo asunnon ostamisen alueelta olevan turvallinen sijoitus.

Jaana Theman ihmettelee Vantaan väestönkasvun hidastumista. Kuva: Kalle Koponen / HS

Hakunilaa Theman pitää kehittyvänä alueena, joka on ”paljon enemmän kuin 70-luvun kerrostaloalue”.

”Uusia asuntoja rakentuu alueelle koko ajan ja nyt tulee vielä ratikka”, hän sanoo.

Theman kertoo, että voisi muuttaa myös Helsingin keskustaan, mutta ainakin toistaiseksi hän viihtyy Hakunilassa mainiosti.

”Täällä on hirveän hyvät liikenneyhteydet ja liikuntamahdollisuudet, suuret ulkoilualueet, ja maaseutu alkaa ihan tuosta naapurista.”

”Totta kai se mietityttää, mutta emme me näillä tiedoilla vielä pidä sitä pysyvänä ilmiönä”, sanoo Vantaan väestönkehityksen hidastumisesta kaupunginjohtaja Pekka Timonen.

Ilmiöön on monia syitä, hän sanoo. Vantaalla on takanaan ”hurjan ennätyskasvun kausi”. Runsaassa kymmenessä vuodessa kaupunkiin muutti 50 000 asukasta.

”Sellaisena se ei olisi voinutkaan jatkua. Tämä on aaltoliikettä.”

Vantaan väkiluku on kasvanut viidessä vuodessa noin 6,6 prosenttia.

Vantaalle ei myöskään ole valmistunut nyt uusi alueita, jotka tavallisesti ruokkivat kaupungin kasvua.

Myös asuntomarkkinat ovat poikkeuksellisessa tilanteessa. Helsingin vetoa selittää Timosen mukaan asuntojen hintojen ja vuokrien lasku.

Vantaan väestönkasvu on viime vuosina perustunut kokonaan vieraskielisen väestön määrän kasvuun. Maahanmuuton väheneminen on hidastanut väestönkasvua.

Lisäksi heikon työllisyystilanteen myötä myös maahanmuutto Vantaalle on vähentynyt, sillä ”suuri osa maahanmuutosta on työperäistä”, Timonen sanoo.

Nyt Vantaa haluaa pitää nykyiset asukkaansa ja houkutella uusia.

Timosen mukaan kaupunki valmistautuu ”seuraavaan kasvusysäykseen”. Sitä odotetaan vuonna 2029, kun ratikka alkaa kulkea ja sen varrelle nousee uusia asuinalueita.

Kaupunki myös toteuttaa parhaillaan tutkimusta, jossa kysytään kaupungista poismuuttaneilta, mitkä syyt ovat vaikuttaneet heidän lähtöönsä.

Myös Vantaan mainekuvaa täytyy parantaa, Timonen sanoo.

”Tiedämme, että vantaalaiset ovat hirveän paljon tyytyväisempiä omaan kaupunkiinsa kuin ne, jotka katsovat kaupunkia ulkopuolelta.”

Roope Riutta hehkuu tyytyväisyyttä.

”Yhteiskunta toimii täällä paremmin kuin muualla.”

”Täällä on maalaiskylän tunnelma”, hän jatkaa hymyssä suin.

Kaupoissa saa asioida tuttujen myyjien kanssa ja kadulla voi jutella kenelle vain. Voi olla oma itsensä, ja kaduilla voivat liikkua pelotta vaimo ja lapsikin, Riutta sanoo.

Hän ymmärtää myös sen, miksi esimerkiksi Hakunilaan ei välttämättä haluta muuttaa.

”Ehkä tekemisen puute, ja ostoskeskus on pieni. Jos ei ole autoa, niin on liikuttava busseilla.”

Roope Riutta on asunut muun muassa Rastilassa, Vuosaaressa, Puotilassa ja Mellunmäessä. Niissä kaikissa on Riutan kokemuksen mukaan ollut rauhatonta, toisin kuin Hakunilassa. ”Täällä nuorisokin on erilaista, kuuntelevampaa”, Riutta sanoo. Kuva: Kalle Koponen / HS

Riutta palasi vuosien jälkeen Hakunilaan nykyisen vaimonsa kanssa pari vuotta sitten. Ensimmäisessä asunnossa oli sisäilmaongelmaa, mutta sittemmin viihtyisä asunto on löytynyt läheltä Hakunilan keskusta.

”Täällä on kymmenen kertaa rauhallisempaa kuin missään muualla.”

Kaduilla ei esimerkiksi näy huumeiden käyttöä, hän sanoo. Hakunilan hyviä liikenneyhteyksiä kiittelevä Riutta suhtautuu epäillen ratikkaan. Tuoko se alueelle epämääräisiä kulkijoita, hän miettii.

”Myös harmitti hirveästi, kun kaikki vaahterat kaadettiin tästä”, Riutta sanoo ja osoittaa Hakunilantien toisella puolella möllöttävää ratikkatyömaata.

Kaikesta huolimatta Hakunila on Riutalle sydämen asia.

”En aio lähteä. Täällä on tosi hyvä olla.”

Hypon vuosittainen asuntoluottoluokitus

• Asuntoluottoluokitus tarkastelee, kuinka hyvä sijoitus asunto on eri puolilla Suomea.

• Parhaaseen A-luokkaan ylsi tänä vuonna yhteensä 10 kuntaa, kun edellisellä kerralla A-tasolle pääsi 13 kuntaa.

• Ainoastaan Pirkkala sai A+-luokituksen. Pääkaupunkiseudulla Helsinki ja Espoo ylsivät A-luokitukseen, Vantaa putosi viime vuonna toiseksi parhaaseen luokkaan eikä noussut sieltä tänä vuonna.