Musiikinopetus | Osa-aikakiteeläisenä olen huolissani soitonopetuksen tulevaisuudesta

Musiikkiopistot, ja yleisemmin kaikki taiteen perusopetusta tarjoavat oppilaitokset, ovat Suomen kulttuurielämälle äärimmäisen tärkeitä matalan kynnyksen toimijoita. Ne parantavat alueellista ja osallistujien välistä tasa-arvoa kulttuurin saavutettavuuden ja taiteiden opetuksen suhteen.

Taiteen perusopetuksen lakia ollaan musiikin osalta muuttamassa siten, että valtion rahoituksella toteutettavat oppimäärät pienenevät ja varhaisiän musiikkikasvatus eli musiikkileikkikoulut eivät enää kuuluisi sen piiriin. Muutokselle on vaikeaa löytää perusteita ainakaan tutkimuksista, joiden perusteella tiedämme musiikin luovan yhteisöllisyyttä sekä edesauttavan kielellisiä valmiuksia ja kognitiivisia taitoja. Musiikki tehostaa kuulo- ja tarkkaavaisuustoimintoja jo vauvoilla ja taaperoilla – siis muskari-iästä lähtien.

Erityisen ikävältä suunniteltu lakimuutos vaikuttaa pienten paikkakuntien näkökulmasta. Kirjoitan tätä kuultuani kahtena peräkkäisenä iltana usean kunnan alueella toimivan Keski-Karjalan musiikkiopiston järjestämiä konsertteja alle kymmenentuhannen asukkaan Kiteellä. Ensimmäisenä iltana nautin kolmen kuoron 20–80-vuotiaiden laulajien Karjala-aiheisesta ohjelmistosta, toisena puolestaan kouluikäisten soitinharrastajien eläväisistä esityksistä (kaikki kuorot eivät kuulu musiikkiopiston toiminnan piiriin). Yhteensä konserteissa oli yli 60 esiintyjää ja 350 kuulijaa – kuorojen illassa oli vain muutama paikka tyhjänä lähes kolmesataapaikkaisessa salissa.

Jos lakimuutoksen vuoksi tämä musiikkiopisto joutuu leikkaamaan toimintojaan, korostuu varhaiskasvatuksen ja koulujen rooli taidekasvattajana. Kontaktiopetuksena saatu soitonopetus jää hyvätuloisten etuoikeudeksi, ja soitinvalikoima kapeutuu harvinaisempien soitinten ammattitaitoisten opettajien puutteen vuoksi.

Edellä esittämäni skenaario kuulostaa tutulta: juuri tuollaistahan soitonopetus maaseudulla oli yli 50 vuotta sitten, ennen musiikkiopistojärjestelmää ja muskareita. Siihenkö halutaan palata?

• Mari Tervaniemi
• tutkimusjohtaja, Helsingin yliopisto
• osa-aikakiteeläinen

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.