Musiikinkuuntelu | Kukaan Suomessa ei kuuntele cd-levyjä niin paljon kuin teinit

Teini-ikäiset eli 13–18-vuotiaat suomalaiset ovat Suomen selkeästi ahkerimpia cd-levyjen kuuntelijoita.

Kun Teoston ja Suomen musiikkituottajien vuosittaisessa tutkimuksessa kysyttiin, mistä laitteista eri-ikäiset suomalaiset ovat kuunnelleet viikon aikana musiikkia, tästä ikäryhmästä 28 prosenttia vastasi kuunnelleensa musiikkia cd:ltä.

Luku oli koko väestön tasolla 16 prosenttia, 66–75-vuotiailla 15 prosenttia ja 36–45-vuotiailla 13 prosenttia.

Cd-levyjen suosio nuorten piirissä on havaittu kuluneen vuoden aikana myös levykaupoissa.

Johtava tutkija Kari Tervonen Omnicom Media Groupilta arvelee, että kyseessä on vastatrendi hälyiselle sosiaalisen median kyllästämälle nykyajalle.

”Näyttäisi, että samalla lailla kun syödään arkiruokaa, niin joskus syödään juhlaruokaa. Kun muu homma on niin häröistä ja hälyistä, on vaikeaa rauhoittua, ellei tee riittävää irtiottoa”, Tervonen avaa.

Koko nuorta ikäluokkaa ja väestöä ilmiö ei koske, mutta ainakin suurta harrastajien ja keräilijöiden joukkoa. Musiikinkuuntelu Suomessa 2026 -raportti arvioi, että fyysinen äänite on tätä nykyä ”muutaman sadantuhannen ihmisen premium- ja keräilytuote”.

Cd-levyjen kuuntelu on raportin mukaan huomattavasti yleisempää kuin vinyylien, joita kertoi viikon aikana kuunnelleensa tutkimukseen osallistuneista vain 2–4 prosenttia kaikissa ikäryhmissä. Tervosen mukaan tätä selittää vinyylien kalliimpi hinta.

Autoradio on 2020-luvullakin ollut Suomessa kaikkein käytetyin laite musiikin kuunteluun. Vuosi vuodelta älypuhelimen osuus on kuitenkin vahvistunut kaikissa ikäryhmissä autoradion kuunteluun nähden.

Tänä vuonna musiikinkuuntelua mittaavassa raportissa mitattiin ensimmäistä kertaa koko väestötasolla, että älypuhelimesta kuunnellaan musiikkia useammin kuin autoradiolla. Näin oli ainakin, kun kysyttiin, mistä laitteesta musiikkia on kuunneltu viimeisen vuorokauden aikana.

Puhelimesta vähintään eilen musiikkia oli kuunnellut 56 prosenttia kaikenikäisistä suomalaisista ja autoradiosta 55 prosenttia.

Kari Tervonen luonnehtii radion kutistumista kiistattomaksi mutta hitaaksi kehitykseksi. Hänen mukaansa radiolla on edelleen merkittävä rooli siinä, mitkä hitit nousevat kestohiteiksi. Radion soittolistoille päätyviä biisejä nimittäin toistetaan kanavalla monta kertaa. Se ratkaisee, muistavatko suomalaiset hitit seuraavana vuonnakin.

Radion tulevaisuuden kannalta seuraamisen arvoista on, kuinka radio pystyy siirtymään tulevaisuudessa puhelimeen, Tervonen sanoo.

”Pelkällä erillisellä radiolaitteella kuuntelu alkaa olla todella vähäistä myös alle 50-vuotiailla. Se ei enää ole esineenä mikään jääkaappi tai kahvinkeitin, mikä löytyy useimmista kotitalouksista.”

Viimeisen viikon aikana erillisestä radiolaitteesta musiikkia oli tänä vuonna kuunnellut 37 prosenttia suomalaisista ja vain 21 prosenttia 13–18-vuotiaista.

Tänä vuonna kysely mittasi myös ensimmäistä kertaa sitä, kuinka suuri osa vastaajista ilmoitti käyneensä tänä vuonna keikalla ulkomailla. Kaikista suomalaisista näin vastasi yhdeksän prosenttia, opiskelijoista 17 prosenttia.

Viime vuosina on nähty sitä, että kansainväliset tähtiartistit soittavat mieluummin pitkiä keikkasarjoja yhdessä kaupungissa kuin yksittäisiä keikkoja halki Euroopan.

Livekeikoilla käynti on nykyään ratkaisevan tärkeä osa artistien tuloista – Tervosen mukaan ”helposti yli puolet” niistä tulee keikoilta. Raportin vastaajista viime vuonna 53 prosenttia kertoi käyneensä keikoilla, tänä vuonna 50 prosenttia.

Halu käydä keikoilla ei kuitenkaan ole laskenut, vaan loivaa laskua saattaa selittää suomalaisten pitkään laskenut ostovoima. Raportin mukaan yli 5 000 euroa kuussa tienaavat ovat selvästi muita ahkerampia keikoilla kävijöitä.

Muita havaintoja Musiikinkuuntelu 2026 -raportista

• Moni ei tule keikoille pelkästään musiikin takia. Erityisesti suomenkielisen popin ystävät (43 %) ja 36–45-vuotiaat (45 %) kertoivat menevänsä keikoille, koska ne ovat sosiaalisia tapahtumia.

• Suomalaiset eivät kysyttäessä kerro pitävänsä tekoälymusiikista. 70 prosenttia suomalaisista ei tutkimuksen mukaan halua lähtökohtaisesti kuulla tekoälyllä tehtyä musiikkia.

• Melkein kaikki 13–18-vuotiaat kuuntelevat musiikkia Tiktokissa ja Instagramissa. Vaikka Tiktokia ja Instagramia selataan tyypillisesti läpi nopeasti ja vähällä keskittymisellä, 82 prosenttia teineistä kertoi kuunnelleensa musiikkia siellä. Alustat ovat nuorille hyvin tärkeitä uuden musiikin löytämiselle.