Muistokirjoitus | Suomalaisen metallisoundin rakentaja

Muistokirjoitus

Mikko Karmila 1964–2026

2:00

Äänittäjä, miksaaja ja tuottaja Mikko Karmila kuoli 62-vuotiaana Helsingissä 9. syyskuuta 2026 pitkälliseen sairauteen. Hän oli syntynyt Lohjalla 3. helmikuuta 1964.

Karmila aloitti tuotantouransa keravalaisen speed metal -yhtyeen Stonen kanssa 1980-luvun lopulla. Ensimmäisen ja ainoan Vuoden tuottaja -palkintonsa hän pokkasi Emma-gaalassa yhteistyöstään Kolmas Nainen -yhtyeen kanssa vuonna 1991. Luettelo Karmilan kanssa tämän jälkeen työskennelleistä artisteista on liki loputon ja ulottuu tunnetuimmista metalliyhtyeistämme (Nightwish, Children of Bodom, Stratovarius, Amorphis) suomenkieliseen rockiin (Ne Luumäet, Kotiteollisuus, Don Huonot).

Mikon jälkeensä jättämä kestävä muisto on äänikuva. ”Karmila-soundi” muotoutui Finnvoxin C-studiolla, jonka lämpimän kotilieden ääreltä hän ei 1990-luvun puolivälin jälkeen enää poistunut kuin erittäin painavista syistä. Masteroija Mika Jussilan avustuksella Karmila sai luotua suomalaiselle metallimusiikille vientipaketin, joka erotteli ja jytisi.

Mikko oli omalla jäyhällä tavallaan erinomainen seuramies. Häneen ensi kertaa tutustuneet muusikot saattoivat aluksi kavahtaa hänen juroa olemustaan ja suoria kommenttejaan, mutta ajan saatossa useimmat kasvoivat sisään omalaatuiseen sarkasmiin. Soittaja saattoi kehaista tuotoksensa bassosoundin alapäätä, johon Mikko totesi lakonisesti: ”Joo. Se on sen tehtävä.”

Eräs haastattelija puolestaan kyseli, mikä on bändin äänittämisen kannalta keskeisintä, ja Mikko vastasi: ”Että sillä on biisi.” Äänityksissä Mikon asteikolla ”ok” oli yhtä kuin loistava ja ”ihan jees” suorastaan yli-inhimillinen. Kommentit eivät olleet tylyjä vaan lämmön sävyttämiä. Lopputuloksen kannalta artistien jalat oli syytä pitää maassa.

Kerran Mikko sanoi ammattilaisuudesta: ”En mä tiedä. Oon tehnyt musajuttuja lähinnä vain mun kavereitteni kanssa.” Hän oli hakenut Yleisradion äänittäjäkouluun, mutta häntä ei sinne valittu. Opettajaksi hän olisi kyllä myöhemmin kelvannut. Sähkötekniikan opiskeluihin Mikko oli suuntautumassa, mutta sitten kuvioon tuli Kolmas Nainen, ja insinöörin ura jäi. Sitä paitsi Polin rappuset olivat kuulemma niin kuluneet, ettei niillä voinut kävellä.

Mikko oli pohjimmiltaan kauneuden etsijä. Vaikka hän käytti studiossa taitavammin teknologiaa kuin useimmat, hänen ensisijaisina työkaluinaan olivat korvat. Hän ei ihaillut teknistä täydellisyyttä, vaan halusi puhaltaa musiikkiin henkeä. Hän kristallisoi sen soundin, joka bändeillä ituna jo oli.

• Sakari Pesola
• Mikko Karmilan pitkäaikainen ystävä ja työtoveri

Artikkeliin liittyvää

Uusimmat muistokirjoitukset