Harpputaiteilija Marjatta Haahti kuoli 88-vuotiaana Espoossa 26. elokuuta 2026. Hän oli syntynyt Helsingissä Aino ja Väinö Loukovaaran nelilapsiseen perheeseen 3. maaliskuuta 1938.

Isä Väinö oli esikoisen suhteen vaativa, mutta Marjatalle turvasatama löytyi kirjallisuudesta ja pianonsoitosta. Vaikka Marjatta oli nuoruudessaan konserttitasoinen pianisti, harppu muodostui elämän intohimoksi. Oppia harpunsoittoon hän haki kotimaisten opintojen jälkeen Pariisista Pierre Jamet’n johdolla vuosina 1966–1972. Tuona aikana Marjatta valittiin Jyväskylän kesän debytantiksi 1968.

Ei liene liioiteltua luonnehtia hänen elämäntyötään uraauurtavaksi erityisesti solistisen harpun taitajana Suomen musiikkikentässä. Marjatta Haahti kantaesitti monia soolo- ja kamarimusiikkiteoksia, kuten Erkki Salmenhaaran Legenda (1971), Mikko Heiniön Notturno di fiordo (1978) ja Kalevi Ahon Hämärän laulu (1984).

Yleisradioon syntyi lukuisia kantanauhoja. Harpistin töitä riitti myös Oulun, Tampereen ja Turun kaupunginorkestereissa sekä kesäisin Savonlinnan Oopperajuhlaorkesterissa. Helsingin kaupunginorkesterin harpun äänenjohtajana hän työskenteli vuodesta 1985 eläkepäiviinsä saakka. Marjatta opetti harpunsoittoa Sibelius-Akatemiassa, ja monet hänen oppilaistaan ovat nykyään työelämässä niin orkestereissa, kamarimuusikkoina kuin solisteinakin.

Marjatan käydessä Helsingin Tyttönorssia nuori musiikista kiinnostunut matematiikan auskultantti Heikki Haahti ihastui sievään poninhäntäiseen opiskelijaan, joka kantoi aina sylissään nuottipinkkaa. Marjatta ja Heikki avioituivat vuonna 1958, ja musiikista tuli koko perheelle tärkeä yhdistävä tekijä.

Perheen lapset Pekka ja Aulikki kasvoivat taiteilijaäidin kiihkeimmän uranluomisen aikana myös pidetyn kotiapulaisen Leena Hämäläisen hoivassa. Anekdoottina taiteilijan pitkistä poissaoloista kerrotaan nelivuotiaan Aulikin tervehtineen äitiään Oopperajuhlien lyhyen kotiloman yhteydessä sanoen: ”Hei äiti! Jääksä meille yöksi?”

Viimeisinä vuosinaan Marjatta sai seurata lastenlastensa elämänpolkuja ja ehti musisoida vielä seuraavankin polven kanssa. Vaikka äiti on nyt kuollut, poikkeaa hän silloin tällöin luonamme ilahduttamalla meitä ja muita radion kuuntelijoita soitollaan.

  • Aulikki Haahti-Turunen
  • Pekka Haahti
  • Marjatta Haahden lapset

Source: Helsingin Sanomat

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira