Muistisairauksista uutisoidaan ja puhutaan paljon, mikä on tärkeää. Suomessa elää arviolta 150 000 ihmistä, joilla on diagnosoitu muistisairaus. Vuosittain diagnoosin saa noin 23 000 ihmistä. Suomen Tiedeakatemian vuonna 2025 tekemän arvion mukaan muistisairaiden määrä voi jopa kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä.

Aihe näkyy julkisuudessa useimmiten haasteiden kautta ja keskittyy siihen, mitä ihminen menettää: muisti heikkenee, arki vaikeutuu ja avuntarve kasvaa. Nämä ovat todellisia huolia. Haluamme kuitenkin nostaa keskusteluun mukaan toisen tärkeän näkökulman: ihmisen voimavarat. Mitä ihminen edelleen osaa, haluaa ja pystyy tekemään? Miten näitä voimavaroja voitaisiin tukea?

Muistisairaus ei vie ihmiseltä kerralla kykyä vaikuttaa omaan elämäänsä. Varsinkin sairauden alkuvaiheessa on paljon mahdollisuuksia tunnistaa omia vahvuuksia ja itsestä huolehtimisen tapoja, niin sanottuja omahoitotaitoja, sekä valmistautua tulevaan. Siksi tukea ja räätälöityä tietoa pitäisi tarjota nykyistä vahvemmin jo silloin, kun arki vielä sujuu.

Muistisairausdiagnoosi voi herättää pelkoa ja epävarmuutta. Silloin tarvitaan paitsi tietoa, myös toivoa ja kokemusta siitä, että oma elämä on edelleen omissa käsissä. Vertaistuki samassa tilanteessa olevien kanssa on erittäin tärkeää.

Muistisairaus ei vie kerralla kykyä vaikuttaa omaan elämäänsä.

Yksi tutkitusti vaikuttava keino tällaiseen tukeen on Omahoitovalmennus-toiminta. Siinä muistisairauteen sairastuneet ja heidän puolisonsa ja kumppaninsa saavat tietoa, vertaistukea ja käytännön keinoja uuden elämäntilanteen kohtaamiseen. Omahoitovalmennus-toimintaan voi päästä mukaan esimerkiksi oman paikkakunnan muistikoordinaattoreiden kautta. Koulutamme säännöllisesti ohjaajia omahoitovalmennus-toiminnan ohjaamiseen. Seuraava koulutus alkaa tammikuussa, ja tiedot löytyvät Vanhustyön keskusliiton sivuilta osoitteesta vtkl.fi.

Omahoitovalmennus-toiminnan tulokset ovat rohkaisevia. Toiminnan vaikuttavuudesta tehty tutkimus kertoo, että oikea-aikainen, yksilöllisiin tarpeisiin vastaava tieto ja vertaistuki edistivät muistisairauteen sairastuneiden kognitiota ja vahvistivat puolisoiden elämänlaatua. Omahoitovalmennus-toiminta on vertaisarvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Hyte-toimintamallien arviointipalvelussa. Käypä hoito -suosituksissa se mainitaan esimerkkinä keinosta, joka tukee muistisairaan selviämistä kotona.

Muistisairaiden kasvavaan tuen tarpeeseen ei ole järkevää vastata vain sairauden aikaisilla palveluilla. Tarvitsemme ennen kaikkea oikea-aikaista ennakoivaa tukea, joka vahvistaa ihmisten omia voimavaroja ja mahdollisuuksia elää hyvää, omannäköistä elämää mahdollisimman pitkään.

  • Merja Kahilainen
  • Laura Rautiainen
  • Outi Valonen
  • Vanhustyön keskusliitto

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.

Source: Helsingin Sanomat

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira